Puheenvuoro



Juntunen Sammeli, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston talousarviot vuodelle 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2016-2018 (Kirkkohallituksen esitys 6/2015)

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä marraskuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Minulla on kolme asiaa.

Ensimmäinen liittyy Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin. Minä olen oppinut tuntemaan piispa Sepon miehenä, joka ei turhasta valita. Jos hän on jo näin monta kertaa pyytänyt tätä lisärahoitusta, niin se varmasti on tarpeen. Antakaa Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille rahaa.

Toinen asia on se, että toivoisin, että tätä talousarvio/toimintasuunnitelmaa harkittaisiin ainakin, että jatkossa sitä arvioisi muukin kuin pelkästään talousvaliokunta. He tutkivat numeroita enimmäkseen, mikä on tietysti hyvin tärkeätä, mutta minusta olisi tärkeätä myöskin se, että näitä toiminnan linjauksia pääsisi pohtimaan esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta tai mikä ettei perustevaliokunta. Nytkään meillä ei tällä viikolla ole perustevaliokunnalla mitään tekemistä - ja toki en kyllä itselleni tätä hommaa halua, ihan mukava laiskotella iltapäivällä - mutta joskus tulevaisuudessa, seuraavassa kirkolliskokouksessa, voisi vaikka perustevaliokuntakin käsitellä näitä toimintakertomuksia myöskin ja toimintasuunnitelmia.

Otan yhden esimerkin tästä, että mihin esimerkiksi mielestäni perustevaliokunta saattaisi puuttua. Tällainen käsite kuin "moniääninen kirkko", joka minusta on tullut ihan tavattoman tärkeäksi meidän kirkon julkisuuskuvassa, jotenkin ihan hämmästyttävän tärkeäksi, ja minusta se ei ole perusteltua, ainakaan tässä muodossa. Otan esimerkiksi tämän Lukkari-kotisivualustan, josta tässäkin kirjasessa puhutaan. Se on erittäin hyvä asia, se on kotisivupohja seurakunnille, jota työntekijöiden on helppo muokata ja päivittää itse. Minun seurakuntani, Savonlinnan seurakunta, on ollut mukana pilottina tuossa, kiitos sijaiseni Toivo Loikkasen, joka istui kokouksessa sillä aikaa, kun minä vuorotteluvapaalla matkustelin Kap Verdellä. Hän sai aikaan oikein hienon kotisivupohjan meille, ja se on ilmainen tosiaan seurakunnille, kannattaa ottaa käyttöön. Muutamat sen sisällöt ovat kirkkohallituksesta suoraan, ja niitä toki voi muuttaa, ja suurin osa on tietysti seurakunnan itse tuottamaa.

Mutta haluaisin näyttää teille, millaista sisältöä kirkkohallitus on tähän Lukkariin tuottanut, esimerkiksi kohta Tutki uskoa. Tässä on seuraavassa Oulun seurakuntien esimerkki. Kun ihminen klikkaa auki täältä Tutki uskoa, siis että mitä meidän uskomme on, niin ensimmäinen aukeaa tällainen, ja siellä ensimmäisenä on Ilmiöt ja kannanotot:

"Otsikoissa nyt! Kuka käyttää kirkon ääntä? Mitä mieltä piispat ovat?

Kirkko on kristittyjen, kaikkien jäsentensä yhteisö. Julkisuudessa kirkon suulla puhuu moni eri taho. Kirkon historia on alusta alkaen moniäänisyyden historiaa. Moniäänisessä kirkossa on tilaa erilaisille ajatuksille."

Kun minä näin tämän meidän seurakunnan kotisivuilla, niin ajattelin, että huhhuijaa, onpas latteaa. Mutta onneksi en ruvennut itse sitä muuttamaan, vaan meidän työntekijäkokouksessa teetin ryhmätyön, jossa kysyin, kuinka näitä tekstejä tulisi kehittää, että ne palvelisivat paremmin meidän perustehtäväämme. Yllätyksekseni työntekijät tulivat ihan samanlaisiin johtopäätöksiin kuin minä, vaikka minä en heitä mitenkään johdatellut, esimerkiksi että melkoista höttöä, missä on sanoma, mitä me oikein edustamme, voisiko esimerkiksi sanan Jeesus jossain kohdin näissä mainita.

Palautteen perusteella minä sitten muutin tätä meidän kotisivujen vastaavaa kohtaa, muutin sen tällaiseksi - en sano, että sen pitäisi olla tällainen, mutta näytänpähän nyt kuitenkin. Meidän Tutki uskoamme - ensinnäkin tämä Ilmiöt ja kannanotot on täällä viimeisenä melkein, eikä suinkaan ensimmäisenä. Siellä lukee:

"Kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, jota tulkitaan uskontunnustusten mukaisesti. Uskolla on selkeä sisältö, jonka lyhennelmän voi lukea vaikkapa Katekismuksesta.

Tästä huolimatta kirkon ja kristittyjen elämään liittyy monia asioita, joihin ei ole vain yhtä vastausta. Tällaisista asioista käydään kirkon sisällä keskustelua. Siihen voi tutustua oheisten linkkien kautta."

Minusta tämä on paljon parempi, tässä tulee ilmi, että meillä on joku sanoma. Kun miettii sitä, mitä vaikka tänä aamuna rukoilimme tuolla tuomiokirkossa, niin mehän pyysimme kauniissa rukouksessa, että Herra auttaisi, että me olisimme yhtä. Ja nimenomaan sanoman kannalta olisimme yhtä. Siellä rukoiltiin, että me julistaisimme puhtaasti Jumalan sanaa. Minkä takia silloin, jos kirkkohallitus antaa seurakunnille esimerkin siitä, että millaista kuvaa edustetaan ulospäin, niin siellä on nykyisin melkein aina ensimmäisenä tuo moniäänisyys? Eikö siinä häviä se ajatus, että meillä on joku yhteinen sanoma, missä me olemme yhtä? Sitten on toki sellaisia asioita, mistä keskustellaan, mutta ne eivät suinkaan ole sellaisia, että ne pitäisi olla ensimmäisenä. "Otsikoissa nyt! Mitä mieltä piispat ovat?" Kohua synnytetään sillä, mutta meiltä häviää samalla se ajatus siitä, että me edustamme jotain pelastavaa sanomaa täällä, ja siinä me emme kyllä ole Paavalin näköinen kirkko.

Eli tämä esimerkkinä vaan siitä, että minun mielestäni jonkun - tulevaisuus- tai perustevaliokunnan, tai minkä tahansa muun kuin pelkästään raha-asioihin puuttuvan valiokunnan - pitäisi päästä arvioimaan tätä toimintasuunnitelmaa ja sen linjauksia, että mihin suuntaan tätä meidän toimintaa kokonaiskirkon taholla ollaan viemässä.

Ehkä näytän vielä yhden esimerkin näistä. Oulussa kysytään:

"Uskoako vai ei? Mitä on luterilaisuus? Mitä on uskominen? Uskontojen maailma.

Kristinuskon Jumala on elämän Jumala. Arkisessa elämässä usko ihmistä rakastavaan Luojaan ja ihmisten keskinäiseen yhteyteen voi näkyä pieninä tekoina ja valintoina, pyrkimyksenä vastuulliseen ja kestävään elämään.

Monesti uskoon liittyy paljon kysymyksiä, mysteerejä, joihin vastausta ei anna Google tai yksinkertainen käsikirja. Usko ei myöskään ole vain ajattelua ja kokemuksia. Uskossa on kyse enemmästä, elämää suuremmasta."

Meidän työntekijät olivat ainakin sitä mieltä, että jos ihmiselle, joka oikeasti pohtii, että uskoako vai ei, tuodaan tällainen teksti, niin se on niin kuin väheksymistä, älyllistä väheksymistä. Vaikka se ihminen alkaisi toteuttaa vastuullista elämäntapaa ja ostaisi reilun kaupan kahvia, ei se usko siitä tule. Se usko toki voi näkyä sillä tavalla, mutta entä jos sitä ei ole, ja ihminen pohtii, uskoako vai ei, ja kappas vaan, Googlesta ei löydykään vastausta. Olipa hieno löytö. Joten eikö sen voisi sanoittaa esimerkiksi tällä tavalla?

"Jumalaan uskomiselle on olemassa järjellisiä perusteluja. Maailman olemassaolo, kauneus ja siinä oleva elämä viittaavat siihen, että sillä on Luoja. Myös ihmisen kyky tunnistaa oikea ja väärä, erilaiset pyhyyden kokemukset sekä elämän tarkoituksen kaipuu kertovat Jumalasta.

Useimmiten tuo ei kuitenkaan riitä uskomisen perusteeksi.

Kristinuskon mukaan uskomisen perusta onkin Jeesus Kristus. Hänen syntymässään, elämässään, kuolemassaan ja kuolleista nousemisessaan Jumala on kertonut itsestään vahvemmin kuin pelkässä maailman luomisessa. Jeesuksen avulla Luoja on kohdattavissa läheisemmin kuin  järjellisen todistelun kautta. Usko syntyy ja pysyy yllä Jeesuksesta ja hänen merkityksestään kertovaa sanomaa kuulemalla.

Tällä sivuilla olevien linkkien takana on kerrottu lisää uskomme sisällöstä. Tutki uskoa -valikon alla on kirkkoherran Tuomiokirkossa pitämiä raamattuluentoja. Ne jatkuvat edelleen, kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta."

Jokainen seurakunta voi muutella näitä omanlaisikseen, mutta minun mielestäni jonkun, esimerkiksi perustevaliokunnan, pitäisi päästä tutkimaan, onko tämä normisivu sellainen, että se tavoittaa nykyihmisiä ja kertoo siitä, että mikä meidän sanomamme, esimerkiksi että uskoako vai eikö, mikä se on.

No, sitten se kolmas asia lyhyesti. Se, mitä on sivulla 132 tässä vihkosessa: Toiminnallinen osasto, kirkon kasvatus- ja perheasiat. Siinä on tullut tällainen uusi teema, varmaankin se on uusi teema, nimittäin sukupuolisensitiivisyys. "Vahvistetaan sukupuolisensitiivisyyttä kirkon kasvatustoiminnassa sekä edistetään avointa keskustelukulttuuria seksuaalisuudesta kirkossa ja yhteiskunnassa." Niin että miksiköhän se on nyt tullut tähän, ja ennen kaikkea, mitä se tarkoittaa tuo sukupuolisensitiivisyys? Minun mielestäni yhteiskunnallisessa keskustelussa se on hyvin epäselvä käsite. Joskus se tarkoittaa, ainakin facebookin pastorit -keskusteluryhmän perusteella, se tarkoittaa jotain sellaista, että sukupuoliroolit on pahasta, että me olemme ihmisiä, emme sukupuolisesti määräytyneitä olentoja. Eli siis jotain tällaista sukupuolineutraalisuutta tarkoitetaan monesti sukupuolisensitiivisyydellä. Mutta sitten toisaalta se voi tarkoittaa sitä, että ollaan sensitiivisiä, otetaan huomioon se, että sukupuolella on merkitystä, että miehet ja naiset tuntevat ja ehkä puhuvat ja ajattelevatkin joistain asioista eri tavalla, ja se pitäisi ottaa huomioon myöskin kirkon toiminnassa. Karkea esimerkki näistä erilaisista ajattelutavoista on, että joittenkin mielestä nykyään sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että ei enää ole naisten ja miesten vessoja, Ruotsissa ei kai enää ole, ja se on sukupuolisensitiivisyyttä. Joku voi ajatella, että se vasta sukupuolisensitiivisyyttä onkin, että on miesten ja naisten vessoja. Sitä kannattaisi miettiä tai ainakin ehkä avatakin meille, että mitä tässä tällä sukupuolisensitiivisyysteemalla oikein tarkoitetaan.


Paluu