Puheenvuoro



Palmu Pasi, edustaja

Otsikko:
Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta (Piispainkokouksen kirje 1/2016)
Oikeudellinen selvitys avioliittolain muutoksen vaikutuksista (Kirkkohallituksen kirje 4/2016)
Keskustelumalli ja siihen liittyvä aineisto tueksi keskusteluihin avioliitosta eri tavalla ajattelevien välillä (Kirkkohallituksen kirje 5/2016)


Täysistunto:
keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2016 klo 15.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. On tullut jonkun kerran esille myös se väite, että kirkko on nyt viimeistään selkä seinää vasten ja on tehtävä ratkaisuja. Kirkon kannalta voi olla ihan hyväkin se, että yhteiskunnallinen lakimuutos ajaa sen etsimään omaa olemustaan. Tiedämme, että kirkon kutsumus on vaikuttaa ajassa ja se on niitä ihmisiä varten, joiden keskellä se elää. Ei kukaan meistä, olkoon kuinka umpikonservatiivi tahansa, toivo kirkosta sellaista vanhuudenkankeaa instituutiota, joka hetken kiukuttelee uusia keksintöjä vastaan mutta tajuaa sitten pikku hiljaa että nämä Facebookit ja muutkin on ihan kivoja vempeleitä kun niitä vain oppii käyttämään ja ymmärtämään. Tällaisena vanhuuden rahjuksenahan kirkko monille näyttäytyy täällä lännessä, enkä ihmettele sitä. Eihän kirkko ole täällä ollut enää pitkään aikaan kulttuuria muokkaava muutosvoima. Toisin on vaikkapa Afrikassa. Lähetystyöntekijämme kertovat millaista syvällistä murrosaikaa eletään esimerkiksi juuri perhe- ja seksuaalielämän alueella, kun evankeliumi tulee ihmisten elämään. Vaimoja ei oteta enää yhtään enempää, miehet opettelevat elämään ilman avioliiton ulkopuolisia suhteita, tyttöjä ei ympärileikata eikä pakoteta naimisiin alaikäisinä eikä vastoin tahtoaan. Jotakin samanlaista evankeliumin muutosvoimaa on koettu myös täällä suurten kansanherätysten aikaan. Jostakin syystä kirkot joutuvat riitelemään sukupuolineutraalista avioliitosta juuri siellä, missä maallistuminen on kaikkein pisimmällä. Kasvavissa kirkoissa asia on päivänselvä. Se on pyhissä kirjoituksissa ratkaistu. Sen sijaan jäseniään menettävät kirkot pitävät jonkinlaisena kärkihankkeenaan hoitaa tämä asia mahdollisimman pian kuntoon ja syöksykierteessä olevat iltaruskon kirkot ovat tässä kaikkein nopeimpia. Tässä yhteydessä kiitän piispainkokouksen selonteon keskeistä osaa. Se toteaa selkeästi, että kirkolla on kanta avioliittoon, mutta eri asia on homoseksuaalien kohtaaminen kirkossa. Tässä me emme ole onnistuneet. Se on pastoraalinen kysymys, eikä kukaan voi pitää sitä helppona kysymyksenä. Eri asia on kohdata se kirkon uskosta käsin, kuin unohtamalla kirkon perusta ja luomisusko sekä ilmoitus ja tulkita ne radikaalisti uudelleen. Se ei ole kestävä tie, eikä minusta loppujen lopuksi kaikkein sielunhoidollisinkaan tie.



Paluu