Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Tilintarkastusta koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 2/2015)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat.

Kirkkohallituksen esityksen taustalla on hallituksen eduskunnalle tekemä esitys uudeksi tilintarkastuslaiksi ja laiksi julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta, sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Eduskunta hyväksyi kyseiset lait tämän vuoden maaliskuussa. Kumpaakin tilintarkastusta säätelevää lakia muutettiin kokonaisuudessaan, vaikka varsinaisesti asiassa on kyse uudesta tilintarkastusjärjestelmästä. Toisin sanoen sekä tilintarkastajien hyväksymisjärjestelmää että tutkintojärjestelmää uudistetaan. Samalla tilintarkastajien valvonta uudistuu ja toimivaksi tahoksi tulee Patentti- ja rekisterihallitus.

Tilintarkastajia koskevan tutkintojärjestelmän muuttuessa myös tilintarkastajien ammattinimikkeet muuttuvat. Tilintarkastajatutkinto on jatkossa perustutkinto, joka tulee olla kaikilla tulevilla tilintarkastajilla. Perustutkinnon suorittanut tilintarkastaja on jatkossa nimikkeeltään HT-tilintarkastaja. Perustutkintoa voi täydentää suorittamalla yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan erikoistumistutkinnon, jonka jälkeen voi saada KHT-tilintarkastajan ammattipätevyyden. Toinen vaihtoehto täydentää perustutkintoa on suorittaa julkishallinnon ja talouden tilintarkastajan erikoistumistutkinnon, jonka jälkeen voi puolestaan saada JHT-tilintarkastajan pätevyyden. Lain muutoksen myötä tilintarkastusyhteisöjä ei enää erotella lyhentein. Tilintarkastajien valvonta siirtyy Patentti- ja rekisterihallituksen alaisuudessa toimivalle tilintarkastusvalvonnalle, jolloin nykyiset valvontalautakunnat lakkaavat. Tilintarkastusvalvonnassa toimisi riippumaton tilintarkastuslautakunta. Tilintarkastuslainsäädännön uudistusten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Edellä mainittu siis kirkkohallituksen esityksen taustalla olevista säädösuudistuksista ja nyt mennään siis itse kirkkohallituksen esitykseen. Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on ottaa huomioon tilintarkastuslainsäädännön uudistuminen sekä samalla parantaa seurakuntatalouksien tilintarkastuksen tasoa. Seurakuntien kirjanpitoasioiden neuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota seurakuntien tilintarkastuksen laatuun ja erityisesti tilintarkastuksen yhteydessä suoritettavaan hallinnon tarkastukseen. Se suositti jo vuonna 2010 taloussäännöksiä koskevan uudistuksen valmistelun yhteydessä, että seurakuntatalouksissa tulisi siirtyä JHTT-tilintarkastukseen kuntien tapaan. Tuossa vaiheessa tähän ei vielä menty. Viime vuoden marraskuussa nykyinen seurakuntien kirjanpitoasioiden neuvottelukunta otti yksimielisen kannan, jonka mukaan seurakuntatalouksien kannalta on tarkoituksenmukaisinta, että seurakuntien tilintarkastuksessa käytettäisiin nykyisen lain mukaista JHTT-tilintarkastajia ja jatkossa uuden lain mukaisia JHT-tilintarkastajia. Kirkon keskusrahaston ja siihen liittyvien Kirkon eläkerahaston sekä hiippakuntatalouksien tilintarkastuksissa ovat kuitenkin painottuneet eri näkökohdat kuin seurakuntatalouksien osalta.

Tästä syystä kirkkohallituksen esityksessä ehdotetaan, että seurakuntatalouksiin sovelletaan eri tilitarkastuslainsäädäntöä kuin Kirkon keskushallinnon tilintarkastukseen sekä myös eri ammattitutkinnon suorittaneita tilintarkastajia. Seurakuntien ja seurakuntayhtymien tilintarkastuksessa sovellettaisiin jatkossa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annettua lakia, jollei kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädettäisi. Tällöin tilintarkastus yhtenäistyisi muiden julkisyhteisöjen tilintarkastuksen kanssa. Samalla myös kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten päällekkäisyyttä sovellettavan tilintarkastuslain kanssa pyritään poistamaan. Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston sekä muiden kirkkohallituksen ja hiippakuntien hallussa olevin rahastojen ja varojen tilintarkastukseen sovellettaisiin puolestaan tilintarkastuslakia. Ehdotuksen taustalla on nimenomaisesti Kirkon eläkerahaston rinnastuminen muihin eläkelaitoksiin. Kirkon eläkerahasto vetäisi myös muut kirkolliskokouksen valvomat rahastot ja varat saman lainsäädännön piiriin. Kyse on lähinnä tarkoituksenmukaisuusnäkökohdasta. Ei ole mielekästä pilkkoa kirkolliskokouksen valvomaa taloutta eri tilintarkastuslakien piiriin.

Kirkkohallituksen esityksessä on katsottu, että seurakuntien hallinnon ja talouden tilintarkastukseen liittyy sellaisia julkisoikeudelliseen normistoon, päätöksentekoon ja toiminnan verotuspohjaan liittyviä erityispiirteitä, että on perusteltua edellyttää seurakuntatalouksien tilintarkastajilta näihin seikkoihin liittyvää erityisosaamista. Tämän vuoksi esitetään, että seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä tilintarkastajina toimisivat jatkossa JHT-tilintarkastajat. Tilintarkastajana voisi toimia luonnollinen henkilö, jolloin olisi valittava myös varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, on sen määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi JHT-tilintarkastaja. Lisäksi kirkkolakiin esitetään erillistä säännöstä tilintarkastajan virkavastuusta. Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston sekä muiden kirkkohallituksen ja hiippakuntien hallussa olevien rahastojen ja varojen tilintarkastajana voisi toimia puolestaan vain tilintarkastusyhteisö, jonka olisi määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastaja. Säädöstasolla siirryttäisiin siis jo nyt pitkään vallinneeseen olotilaan.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan tilintarkastajalla tulee olla edellytys sekä riippumattoman, että riittävän laajan tilintarkastuksen suorittamiseen. Tilintarkastuksessa tulee siis kiinnittää entistä enemmän huomiota tilintarkastuksen laatuun ja laajuuteen. Nämä seikat tulisi ottaa huomioon jo silloin, kun seurakuntatalous kilpailuttaa tilintarkastuspalveluja. Jos valitulla tilintarkastajalla puuttuvat edellytykset riippumattomaan tilintarkastukseen, olisi hänen joko kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää, tai luovuttava siitä. Lisäksi nyt ehdotettuihin muutettaviin säännöksiin on tehty muutamia sinänsä asiasisältöön vaikuttamattomia sanamuotokorjauksia.

Lopuksi todettakoon, että kirkon laintarkastustoimikunta otti kantaa säännösehdotuksiin jo esityksen valmisteluvaiheessa ja laintarkastustoimikunnan lausunto on otettu huomioon kirkkohallituksen esityksessä. Nyt ehdotetut kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosten on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti tilintarkastuslainsäädäntöuudistuksen kanssa ensi vuoden alussa.


Paluu