Puheenvuoro



Weuro Jaakko, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 (Toimintakertomus 1/2016) - Lähetekeskustelu jatkuu

Täysistunto:
Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2016 klo 9:00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvää huomenta edustajatoverit. Tässä keskustelussahan on kysymys lähetekeskustelusta talousvaliokunnalle. Itse ajattelen, että näiden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen äärellä olemme kokoontuneet arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Syksyllä sitten, kun käsittelemme toimintasuunnitelmaa ja talousarviota, niin pohdimme sitä tavoitteen asetantaa ja pyrimme tarkastelemaan sitä, että tavoitteet asetetaan selkeästi, jotta niiden mittaaminen on mahdollista ja vaikuttavuus mahdollisimman suuri. Koen, että tämä käyttöön otettu tuloskorttimalli on hyvä ja hyödyllinen, sitä on toki kehitettävä edelleen. Tästä huomaa, että kysymys on vielä ensi askeleiden ottamisesta, mutta se on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, ja se tukee meidän tehtäväämme siinä, että voimme seurata paremmin toiminnan tuloksellisuutta. Olen samaa mieltä kuin tässä keskustelussa aiemmin muutamat edustajat ovat todenneet, että olisi hyvä laajentaa tämän tuloskorttimallin käyttöä myös hiippakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun ja raportointiin. Se antaisi siihen jäntevyyttä ja läpinäkyvyyttä ja tekisi myös tästä toiminnan suunnittelun järjestelmästämme ja raportoinnin järjestelmästämme paremmin yhteen sopivan ja mahdollistaisi paremmin sen, että voimme nähdä ja seurata, miten yhtäältä koko kirkon yhteisen työn tavoitteet ja hiippakuntien asettamat tavoitteet tukevat toisiaan ja strategiset linjaukset kulkevat läpi linjan. Toivon, että tähän suuntaan voidaan mennä, ja toivon, että kun tulevien vuosien toiminnan suunnittelun ohjeistusta hiippakunnille annetaan, niin tässä voitaisiin siirtyä tähän tuloskorttimalliin.

Toinen asia, minkä haluaisin nostaa esille tässä yhteydessä kysymyksenä ja sellaisena seurannan ja tarkkailun paikkana talousvaliokunnalle myös jatkoa varten, on se, että kirkkohallitushan on siinä haastavassa tilanteessa, että se saa palvella hyvin erilaista joukkoa seurakuntia. On pieniä, itsenäisiä seurakuntia, on suuria seurakuntayhtymiä, on seurakuntayhtymissä toimivia seurakuntia, ja kaikki seurakunnat ovat oikeutettuja saamaan hyvää tukea työhönsä kirkkohallitukselta. Olisinkin ensinnä kysynyt sitä, että onko kirkkohallituksessa selkeää sovittua tai päätettyä toimintatapaa sen suhteen, että kun käynnistetään uusia kehittämishankkeita tai toimenpiteitä, pohditaanko niissä menetelmällisesti sitä, että miten nämä eri hankkeet kytkeytyvät erilaisten seurakuntien elämään ja tukevat niitä. Onko tapaa pohtia, että on tiettyjä hankkeita, jotka palvelevat erityisesti suurten seurakuntien, suurten yhtymien tarpeita, ja erikseen hankkeita, jotka palvelevat pienempien seurakuntien tarpeita. Onko tapaa hankkeita käynnistettäessä, suunnittelussa menetelmällisesti, jossa pohdittaisiin, että kun me nyt käynnistämme jonkin hankkeen, miten tämä kytkeytyy erilaisten seurakuntien toimintoihin ja miten me saamme seurakunnat näihin mukaan. Tämä olisi mielestäni sellainen näkökulma ja seikka, jota nyt juuri tulevalla nelivuotiskaudella talousvaliokunta voisi omassa työssään seurata ja pyrkiä varmistamaan omilla ohjauslinjauksillaan, että voimme saada entistä paremmin kirkkohallituksen eri toiminnot palvelemaan erilaisten seurakuntien tarpeita. Kiitos.


Paluu