Puheenvuoro



Hyttinen Marjatta, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2005 kirkkohallituksen toimintakertomuksesta vuodelta 2004 (sivut 18 - 21, 30 - 33 ja 103 - 115) sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä (tasekirja 34 sivua sivulta 163 alkaen), joka sisältää kirkkohallituksen esityksen vuodelta 2004 laaditun tilinpäätöksen osoittaman tuloksen käyttämisestä sekä tilintarkastajien esityksen vastuuvapauden myöntämisestä

Täysistunto:
Torstaina 12 päivänä toukokuuta 2005 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Tämä on kertomus menneestä toiminnasta, mutta se vaatii kirkolliskokouksen hyväksymisen, joten käsitellään tämä. Talousvaliokunta on käsitellyt Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen ja Kirkkohallituksen toimintakertomuksen omalta osaltaan. Kuten talousvaliokunta kannanotossaan toteaa, antaa toimintakertomus selkeän kuvan kirkon henkilöstö- ja talousosaston toiminnasta sekä Kirkon keskusrahaston taloudesta ja toiminnasta vuonna 2004. Toimintakertomuksessa arvioidaan riittävästi talousarvioissa hyväksyttyjä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita.

Heti alkuun on todettava, että viime vuosi meni taloudellisesti hyvin, selvästi paremmin kuin mitä budjetissa oli arvioitu. Tämä koskee sekä eläketoimintaa että keskusrahaston muuta toimintaa. Kirkon keskusrahasto jakaantuu eläketoimintaan ja kirkon muuhun toimintaan. Eläketoiminta muodostaa tästä 3/4 koko keskusrahaston budjetista.

Joitakin huomioita eläketoiminnasta. Eläketoiminnan tulos oli viime vuonna hyvä. Eläkerahastoa voitiin kartuttaa 38,4 milj. eurolla, eläketoiminnan ylijäämän ja sijoitustoiminnan hyvän tuloksen ansiosta. Pelkästään tuo rahastosiirto, vajaa 17 milj. euroa, oli budjetissa ennakoitu lähes puolet pienemmäksi, eli 8,5 milj. euroksi. Eläkerahaston hyvään tulokseen vaikuttivat sekä eläketulojen odotettua suurempi kasvu että toisaalta myös eläkemenojen suunniteltua pienempi kasvu. Eläkerahaston sijoitukset ovat tuottaneet hyvin. Erityisesti suomalaisten osakkeitten tuotto on ollut merkittävää. Viime vuoden eläkerahaston tuotto oli 9,5 %. Tulos oli selvästi parempi, kuin minkä tuottoennusteen johtokunta oli esittänyt eli 6 %. Huolimatta siitä, että vuosien 2000, 2001 ja 2002 rahaston tuotto jäi negatiiviseksi, on koko rahaston olemassaolon ajan 1991-2004 kumulatiivinen vuosituotto ollut yli 8 %, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä. Nyt eläkerahasto kattaa kirkon kokonaiseläkevastuusta 17 %.

Talousvaliokunta on keskustellut siitä, mikä olisi eläkerahaston tavoitekoko. Edellinen laskelma tehtiin vuonna 1999, jolloin päädyttiin siihen arvioon, että rahaston koon pitäisi olla vuonna 2010 noin 1,0-1,2 miljardia euroa, jotta sen rahastointianti vastaisi yksityispuolen rahastointitasoa, mikä on 25-30 %. Parhaillaan tehdäänkin selvitystä siitä minkälainen tavoitetaso on tarpeen.

Myös keskusrahaston muun toiminnan tulos oli ennakoitua parempi. Marraskuussa 2003 kirkolliskokous käsitteli vuoden 2004 talousarviota. Tuolloin tilikauden tulokseksi esitettiin noin 200 000 euroa alijäämää. Tänään voidaan todeta, että vuoden 2004 tilikauden tulos on selkeästi arvioitua parempi, sillä ylijäämää tuli 2,3 milj. euroa. Miksi sitten kävi näin? Eli mitkä olivat syitä ylijäämäiseen tulokseen? Se on nähtävissä tuloslaskelmassa. Suunnitteluyksiköiden tulot olivat suuremmat ja toisaalta myös menot alittuivat. Menojen käyttöaste oli noin 98 %. Suuremmat tulot ja pienemmät menot merkitsevät yhteensä noin 1 milj. euroa. Seurakuntamaksuja tuli 600 000 euroa budjetoitua enemmän. Rahoitustulot olivat 700 000 budjetoitua enemmän. Kirkon keskusrahastomaksut peritään kaksi vuotta aikaisempien verotulojen mukaisesti. Siksi seurakuntamaksujen määrä olisi pitänyt olla täsmällisemmin tiedossa jo vuoden 2004 budjettia laatiessa.

Taloudellista tulosta kuvaava vuosikate oli 3,2 milj. euroa. Talousarviossa se oli vain 1 milj. euroa. Poistot olivat 1,1 milj. euroa, joten keskusrahaston talous oli vuonna 2004 ylijäämäinen vuosikatteen ollessa suurempi kuin poistot.

Rahoituslaskelmassa todetaan edelleen, että kassavaroja vähennettiin 7,5 milj. euroa. Kassavarat olivat kuitenkin vuoden lopussa edelleen lähes 65 milj. euroa, mikä vastaa 1,3-1,5 vuoden seurakuntamaksuja. Edellinen talousvaliokunta totesi edellisen tilinpäätöksen yhteydessä, ettei kassavarojen kasvattamiseen ole tarvetta. Pääosin samaa mieltä on nykyinenkin talousvaliokunta. Talousvaliokunta keskusteli ylijäämän käyttämisestä. Ehdolla oli muun muassa siirto eläkerahastoon. Mutta talousvaliokunta ei pitänyt sitä hyvänä signaalina seurakunnalle. Siksi talousvaliokunta yhtyy kirkkohallituksen esitykseen ylijäämän siirtämisestä pääomatilille. Toisaalta talousvaliokunta oli jo tuossa vaiheessa tietoinen lisääntyneestä kehittämisavustustarpeesta. Asia, joka päätettiin eilen talousarvion 2005 ensimmäisen muutoksen yhteydessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tilikauden tulos oli odotettua paljon parempi. Budjetissa pysyttiin menojen suhteen melko hyvin, menot jopa alittuivat, investointimenoista jäi käyttämättä runsaat miljoona euroa. Tosin suurin menoerä oli Porvoon piispan talon hankkimatta jättäminen. Talousvaliokunta on tutustunut Kirkon keskusrahaston tilintarkastuskertomukseen, ja valiokunta esittää, että kirkolliskokous hyväksyy Kirkkohallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2004 talousvaliokunnalle kuuluvien sivujen osalta. Edelleen, että kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käyttämisestä mietinnössä esitetyllä tavalla, ja että kirkolliskokous vahvistaa Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden vuodelta 2004. Arvoisa puheenjohtaja, talousvaliokunta jättää mietintönsä kirkolliskokoukselle käsiteltäväksi.


Paluu