Puheenvuoro



Aurén Vesa, edustaja

Otsikko:
Vaihtoehtojen lisääminen avioliittoon vihkimisen kaavaan tilanteissa, joissa toisella tai molemmilla vihittävistä on lapsia, käsikirjavaliokunnan mietintö 1/2014 edustaja-aloitteesta 2/2014

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä marraskuuta 2014 klo 18.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kun tältä paikalta on totuttu kuulemaan kriittisiä puheenvuoroja, niin kuin jotkut ovat minulle todenneet, niin sallittaneen että tässä muutaman sanan lausun. Viime kesänä oli vihkiminen, jossa vihittäväistä toinen oli katolisen - siis muun kuin suomalaisen luterilaisen kirkon jäsen, ulkomaalainen - ja toinen oli luterilainen, suomalainen kirkon jäsen, konfirmoitu ja rippikoulun käynyt. Sitten kun seurakuntiin työkseni soittelen hautauksista, niin aina siellä osataan vastata kuin apteekin hyllyltä asioihin. Mutta kun yritin vähän selvittää, niin Mikkelin seurakunnasta, työpaikkani vierestä, sanottiin, että heillä on vain yksi ihminen, joka osaa vastata, muut eivät tiedä tähän mitään. Sen jälkeen soitin puolen tusinaa seurakuntaa, mistään en saanut vastausta. Tämä yksi ihminen sitten minulle soitti takaisin ja sanoi, että hän kyllä tietää, miten tämä homma menee. Kysyin, mistä tämä tieto hänellä sitten on, niin hän sanoi sen olevan suljetuilla sivuilla, joilla kirkkohallitus on sen jakanut heille. Ehkä se olisi hyvä jakaa vähän laajemmalti.

Vihkimiseen liittyy vielä toinen mielenkiintoinen detalji, ja se on, että katolisella kirkolla näitä kysymyksiä vihittäville on pitkä rivi, ja siellä kysytään myös tulevista lapsista kaikennäköistä. Sulhanen halusi, että potentiaalia on, niin eikö tästä voisi myös kysyä. Siinähän pappi joutuukin omantunnon eteen, voidaanko ottaa tasavertaisena morsiamen ja sulhasen perinteestä eri vihkikaavoista jotain tähän kohtaan. Ehkä tässä kirkkohallituksella olisi vielä vähän varaa petrata. Ei täällä pelkästään olla sitä varten, että kuollaan.


Paluu