Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, kansliapäällikkö

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2017 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 (Kirkkohallituksen esitys 5/2016)

Täysistunto:
tiistaina 8 päivänä marraskuuta 2016 klo 10.30

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Tarkoitukseni on esitellä Kirkon keskusrahaston talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Erityisesti kirkkohallituksen osilta, sehän pitää sisällään myös tietysti hiippakuntien osuudet, mutta omassa esityksessäni luonnollisesti keskityn kirkkohallituksen osuuteen toiminnan näkökulmasta, Leena Rantanen sitten täydentää kuvaa talouden näkökulmasta.

Lähdetään liikkeelle tuosta toimintasuunnitelman perustasta eli kirkkohallituksen strategia on siellä taustana. Olemme tehneet aika paljon viime vuosina työtä saadaksemme tämän kokonaisuuden juoksemaan johdonmukaisesti siten, että kirkon yhteinen strategia, joka tietysti nojaa meidän yhteiseen uskoomme ja on sen tulkintaa, on kirkkohallituksen strategian taustana ja sitten kirkkohallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmat ja strategiset tavoitteet puolestaan rakentuvat tämän kirkkohallituksen strategian pohjalle.

2015 hyväksyttiin kirkkohallituksen strategia ja siinä kirkkohallituksen tehtävät muotoillaan, kirkkolaissa sinänsä olevat tehtävät, tiivistetysti näihin kolmeen kokonaisuuteen: Hoidamme kirkon yhteisiä tehtäviä kotimaassa ja kansainvälisesti, vaikutamme yhteiskunnassa tuoden esiin kirkon sanomaa ja arvoja ja tuemme seurakuntia muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio 2010 kirkkohallitukselle kuuluu, että olemme muutoksen keskellä yhteistyöhakuinen seurakuntien palvelija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tämän me käymme henkilöstön kanssa monessa yhteydessä läpi ja koetamme toimia siihen suuntaan, että yksittäinen työntekijä myös näkisi ja voisi ankkuroida omat työnsä, yksittäinen asiantuntija, näihin yhteisiin sanoituksiin siten, että nämä tulisivat esille myös kehityskeskusteluissa ja menisivät todella läpi.

Esittämistapana on tuloskortti kirkkohallituksen toimintasuunnitelmien ja tavoitteiden esittämiselle. Myös ainakin Helsingin hiippakunta on omaksunut tämän tavan esittää toimintaansa, mutta kirkkohallituksen osalta on jo ollut pari kolme vuotta käytössä. Viime kerralla saimme hyviä parannusehdotuksia tämän tuloskortin kehittämiseen ja uutta onkin nyt se, että te olette tietysti saaneet kirjallisen version, tuon paksumman violetin kirjan, mutta sen lisäksi toivottavasti olette saaneet linkin sähköiseen materiaaliin, josta aukeaa paljon enemmän, sinne kivijalkaan voi mennä ja mennä syvemmälle yksityiskohtiin, jos haluaa enemmän tietoa. Tämä oli selkeä toive, muistaakseni Mikko Himanka taisi heittää ajatuksen, voisiko olla hypertekstejä, joista sitten aukeaa vähän lisätietoa niille, jotka sitä haluavat etsiä. Aivan erityisesti haluan kiittää kahta kirkolliskokousedustajaa sparrauksesta. Kun oli sitä toivomusta, että tätä kehitetään, niin pyysin edustaja Jaakko Weuroa ja Pekka Kososta työskentelyyn mukaan ja he lähtivät innokkaasti mukaan, ja siinä vaiheessa, kun meillä oli ensimmäisiä versioita näistä tuloskorteista, he ovat katselmoineet ja antaneet jo välipalautetta. Sen jälkeen olemme pyrkineet kehittämään tätä. Kirkkohallitus ja kirkolliskokous ovat tehneet yhteistyötä näin ennakoivasti tässä viime kuukausien aikana.

Tuloskortissa on tavoite, keinot ja avainmittarit ja olemme pyrkineet nimenomaan myös siihen, että nuo tavoitteet, keinot ja avainmittarit olisivat ikään kuin samasta puusta veistettyjä, loogisessa suhteessa toisiinsa.

Osastojen ja erillisyksiköiden tavoitteet, keinot ja mittarit rakentuvat kirkkohallituksen toiminnan lohkolle tai osa-alueelle. Sen perustoiminnan me haluaisimme näiden kolmen sateenvarjon alle sijoittaa tai sijoitamme: Edunvalvonta ja vaikuttaminen, koko kirkon yhteiset tehtävät ja seurakunnan toiminnan kehittäminen ja tukeminen. Sitten nämä strategiset painopisteet ovat sellaisia kirkkohallitustasoisia, ikään kuin sieltä seuloituneita ja tuloskorttimallissa jokainen osasto kertoo omalta osaltaan miten se osallistuu näiden kirkkohallitustasoisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Strategiset painopisteet 2015-2020, jotka siis nousevat kirkkohallituksen strategiasta, ovat tässä. Nostamme kirkon sanoman esiin, se on siis sieltä kirkon strategiasta ja kirkkohallituksen kirjaus tai sovellutus on se, että me huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti. Viestintä on tämän vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla nostettu hyvin keskeisesti kirkkohallituksen painopisteisiin. Tätä ei tule ymmärtää vain Kirkon tiedotuskeskuksen työnä vaan siten, että koko kirkkohallituksen toimintaan sisältyy tämä viestinnällinen elementti. Koko organisaatio pyrkii olemaan viestivä organisaatio. Kohtaaminen koskettaa, tämän sovellutus kirkkohallitukselle on se, että me keräämme järjestelmällisesti palautetta suunnitelmistamme ja työstämme, vahvistamme kirkon eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja selkeytämme työn jakoa. Rakastamme lähimmäistä on sanoitus kirkon strategiassa ja kirkkohallituksen se ehkä vähän arkisempi sovellutus tästä on, että edistämme heikoimmassa asemassa olevien ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä kirkossa ja puhumme sen puolesta. Ja neljä, arvostamme jäsenyyttä. Kirkkohallitus on ottanut tehtäväkseen selvittää keinoja helpottaa kirkkoon liittymistä ja vahvistaa osallisuuden toteutumista kirkossa.

Nämä neljä strategista tavoitetta hiukan avattuna. Ensimmäinen oli, nostamme sanoman esiin. Tästä viiden vuoden tavoitteesta olemme pilkkoneet vuodelle 2017 tällaisia tavoitteita. Reformaation merkkivuosi on näkyvästi esillä seurakuntien toiminnassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa ja siihen olemme esittäneet keinoja ja mittareita tavoitteen arvioimiseksi. Tietoisuus luterilaisuuden ominaispiirteistä ja vaikutuksista kulttuuriin ja yhteiskuntaan lisääntyy sekä käsitys luterilaisuuden globaalista ja ekumeenisesta luoteesta vahvistuu. Tätä sanoman esiin nostamista vuonna 2017 ankkuroimme paljolti reformaation merkkivuoteen ja sen sisältöihin ja keinot nousevat myöskin sitä kautta.

Toinen strateginen tavoite tälle viiden vuoden strategiakaudelle oli, että kohtaaminen koskettaa ja vuodelle 2017 siitä lohkotut tavoitteet ovat tuossa. Kirkkohallituksen yhteistyö seurakuntien, hiippakuntien ja muiden kumppanien kanssa hankkeiden suunnittelussa vahvistuu. Voisin tässä ottaa yhden ihan konkreettisen esimerkin, jota olemme tässä käynnistelleet jo syksyllä ja se tulee otettavaksi käyttöön kokonaisvaltaisesti ensi vuonna. Olemme lanseeranneet hankemallin, jossa alussa varsinkin pääpaino on paljolti IT-hankkeissa, tietohallintohankkeissa. Takavuosina on ollut paljon keskustelua siitä, että kirkkohallitus on lähtenyt viemään eteenpäin tietohallintohankkeita, joiden tarpeesta tai toimivuudesta ei ole riittävästi varmistettu kentän näkemystä. Nyt meillä on tämmöinen tietohallinnon ohjausryhmä, jossa seurakuntien ja seurakuntayhtymien edustusta, ja tarkoitus on, että pyritään varmistamaan näiden hankkeiden vastaanotto, tarve ja toteutusmallit tällaisen etukäteisen konsultoinnin kautta. Vasta sitten lähdetään toteuttamaan, jos vihreä valo tämän prosessin jälkeen toteutuu. Tämä yhtenä esimerkkinä siitä, miten haluamme tätä yhteistyötä hankkeiden suunnittelussa vahvistaa.

Yhteistyö kirkon eri toimijoiden, seurakunnat, seurakuntayhtymät, hiippakunnat, kirkkohallitus, järjestöt, kouluttavat laitokset, kesken vahvistuu. Tämä on hyvin tärkeä tavoite tilanteessa, jossa monet palikat liikkuvat. Esimerkiksi, jos ottaa järjestöt ja kouluttavat laitokset tässä esille, niin nyt todella paljon liikkuu asioita, on muutoksessa. On tärkeää, että tässä vaiheessa tehdään yhteistyötä ja toimitaan yhdessä yhdensuuntaisesti.

Rakastamme lähimmäistä, oli se kolmas kokonaisuus ja siihen liittyvät vuoden 2017 tavoitteet kirkkohallitustasoisesti ovat tuossa. Kirkon työ heikoimmassa asemassa olevien puolesta tulee nykyistä näkyvämmäksi. Se tarkoittaa puheenvuoroja, se tarkoittaa viestintää, se tarkoittaa hankkeita, avauksia ja niin edelleen. Esimerkkinä voin ottaa esille perustetun työryhmän tai prosessin, jossa työttömyyttä ja työtä mietitään uudella tavalla. Se on tällainen yksi jo tämän vuoden ja varmasti ensi vuoden hankkeista kirkkohallituksessa, eli kirkon näkökulma työttömyyteen. Kirkon työ kestävän kehityksen puolesta vahvistuu. Meillä olisi halu ja pyrkimys vahvistaa kirkon ympäristötyötä. Myös levittää eettisen sijoittamisen periaatteita seurakuntiin, ne ovat edenneet, mutta ehkä suhteellisen hitaasti, siksi tämä on myös tavoitteena. Yhteiskunnallisten yhteistyöverkostojen jatkuvuuden varmistaminen, tuossa on suluissa sote, se ei ole ainoa, mutta hyvin tärkeä, jotta tulevissa sosiaali- ja terveysjärjestelmien uudistuksissa kirkon rajapinnat toimivat, eivätkä kirkon asiat tipahda johonkin unholan välimaastoon. Siellä on sairaalasielunhoitoa, perheneuvontaa, kirkon kehitysvammaistyötä ja kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnalle, jos hallituksen aie toteutuu, niin kunnat luovat nahkansa uudelleen. Siitä avautuu ehkä uudenlainen yhteistyön mahdollisuus kuntien ja seurakuntien välille. Tätä haluamme nyt tukea ja työstää, tukea seurakuntia ja tähän liittyen esitetään pientä uutta strategista hanketta tämän asian varmistamiseksi.

Neljäntenä arvostamme jäsenyyttä, siinä oli myös tämä osallisuuden lisääminen. Omalta osaltamme haluamme lisätä läpinäkyvyyttä kirkon hallinnossa. Tämä tarkoittaa esityslistajulkisuutta, päätösten tiedottamiseen liittyviä asioita ja niin edelleen, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Ja että osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden kokemukset kirkossa vahvistuvat, pyrimme kaikissa koulutuksissa, neuvottelupäivillä pitämään esillä tätä näkökulmaa, se on hyvin tärkeä näkökulma. Tietysti se, että kirkon jäsenyyden merkitys ymmärretään syvemmin ja se on yhä useammalle merkittävä valinta, sitähän se yhä tietoisemmin on, kun kirkosta yhä tietoisemmin erotaan, niin kolikon käänteinen puoli on se, että myös kirkon jäsenyydessä pysyminen on yhä tietoisempi ratkaisu.

Tässä muutamia nostoja ja näkökulmia tuohon suunnitelmaan toiminnan näkökulmasta. Vielä summeeraten sanon sen, että olemme pyrkineet tuota tuloskorttimallia kehittämään. Vaikka saimme kriittistä palautetta, emme halunneet kääntyä taaksepäin, vaan ajattelimme, että tällä polulla menemme eteenpäin, mutta pyrimme sitä kehittämään ja informatiivisuutta lisäämään. Tosiaankin lisätietoa löytyy sieltä linkin takaa, kun menette vähän syvemmälle. Kiitoksia.



Paluu