Puheenvuoro



Huttunen Jukka, edustaja

Otsikko:
Kanttorinviran kelpoisuus (Piispainkokouksen esitys 1/2008)

Täysistunto:
Tiistaina 6 päivänä toukokuuta 2008 klo 9.45

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajatoverit. Piispainkokouksen esitys kanttorinviran kelpoisuusvaatimusten aiheuttaman kirkkojärjestyksen muutoksen kohdalla ja osalta on pääosin varsin hyvin perusteltu ja hyvä esitys, hyväksyttävä ja peräti kannatettava esitys. Seurakuntien musiikkielämän monipuolisuus tavoitteena on mitä kannatettavin, kaikki me sen tiedämme. Eli jos tuo kelpoisuusehtojen muutos ja siihen liittyvä kirkkojärjestyksen muutos sitä edistää, on piispainkokouksen esitys erittäin hyvä ja kannatettava. Uudistuksia tehtäessä olisi kuitenkin varmistettava ja keskusteltava siitä, että emme antaisi väärää viestiä esimerkiksi kanttoriksi opiskeleville. Antaisimme selvän viestin siitä, että hyvä koulutus, korkea koulutus tälläkin alalla on varmin tae sekä viran hyvään hoitamiseen että seurakunnan musiikkielämän kehittämiseen. Kaikesta tästä hyvästä, mikä tässä piispainkokouksen esityksessä on näkyvillä, silti hiipii mieliin pieni epäilys. Onko kuitenkin mahdollista, että jossakin seurakunnan taloudellisessa tilanteessa, oikein tai väärin tulkitussa taloudellisessa tilanteessa, ei siis ennen muuta toiminnallisesti perustellen, seurakuntien rajoittamaton valta päättää kanttorin virasta ilman mitään tosiasiallista ulkopuolista rajoitetta houkuttelee käyttämään kanttorin virkaa välineenä, ei kirkkomusiikin monipuolistamiseen, vaan seurakunnan taloudellisen tilanteen, oikein tai väärin tulkitun taloudellisen tilanteen, korjaamiseen, siis useimmiten säästötoimiin? Siis perustetaan matalimmalla mahdollisella vaatimustasolla oleva virka, josta voidaan maksaa kaikkein kehnoin palkka, mikä mahdollista on. Tämä hento epäilys sinänsä hyvän esityksen, kokonaisesityksen, keskellä ammattiyhdistysjohtajan on pakko sanoa joidenkin niiden kokemusten perusteella, mitä uuden palkkausjärjestelmän soveltaminen seurakunnissa meille antoi. Sielläkin pääosin kaikki meni aivan hyvin, mutta poikkeuksiakin oli. On siis kysyttävä, onko tässä asiassa niille poikkeuksille syytä antaa aivan rajoittamaton tila. Siksi toivon, että valiokunta tätä asiaa pohtiessaan ja mietintöä laatiessaan miettii mahdollisuutta joko edellyttää jonkinlaista vähimmäisvaatimusta seurakunnille, erityyppisille seurakunnille ja erikokoisille seurakunnille niiden kanttorinviroissa ja niiden kelpoisuuksissa aivan kuten työryhmä eräällä tavalla on esittänyt, kun se on suosinut ylemmän korkeakoulututkinnon ja nimenomaan kirkkomusiikin alalta suoritetun tutkinnon asettamista etusijalle, tai sitten vaihtoehtoisesti, se on hieman tällaiselle seurakuntien itsenäisyyttä kannattavalle kirkon edustajalle vähän vaikea sanoa, että tai sitten miettisi jonkinlaisen alistamismenettelyn säilyttämistä kanttorinvirkojen perustamisen osalta. Tällä vain ja näillä toimenpiteillä voitaisiin edes jonkin verran varmistaa se, että tällaiset pahimmat epäkohdat, joita ehkä tämä kirkkojärjestyksen muutos aiheuttaa, voidaan välttää. Muuten esitys on on hyvä.


Paluu