Puheenvuoro
Niemi-Aro Antti
,
edustaja
Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 1/2009)
Täysistunto:
Maanantaina 4 päivänä toukokuuta 2009 klo 13.00
Teksti:
Arvoisa herra puheenjohtaja. Olen maallikkoedustaja ja olen elämäntyöni tehnyt yhteiskunnallisen välillisen demokratian parissa ja siksi olen vankkumaton edustuksellisen demokratian kannattaja. Myös tässä asiassa. Mielestäni kirkkovaltuusto on demokraattisesti valittu toimielin ja jos sen valtaa lisätään kirkkoherran vaalilla, se edelleenkin vahvistaa sen asemaa kirkollisena päättäjänä. Kuitenkin tunnustan kirkkoherran vaalissa hyvin selkeästi myös tämän roolin, että kirkkoherra on seurakuntalaisten paimen, hän on jumalanpalvelusyhteisön johtaja. Siinä mielessä suoraa analogiaa esimerkiksi kunnanjohtajan ja kaupunginjohtajan valintaan ei missään tapauksessa pidä tehdä ja siksi myös piispan ja tuomiokapitulin kanta on selkeästi tultava huomioiduksi tässä valintaprosessissa. Siinä mielessä olen hyvin pitkälle samaa mieltä edustaja Kinnusen kanssa, kun hän edellä toi tämän puolen tässä asiassa esiin. Kirkkoherra on ison organisaation johtaja. Voi sitä toimitusjohtajaksikin sanoa. Johtaa ja valvoo kirkkoherranvirastoa, on esimies, on henkilöstöjohtaja suurelle määrälle seurakunnan työntekijöitä, toimii esittelijänä ja puheenjohtajana. Kirkkoherran tehtävät vaativat perehtyneisyyttä hallintoasioihin ja säädöksiin, edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, pitkäjänteisyyttä, inhimillistä otetta. Kovia vaatimuksia hyvälle kirkkoherralle. Miten sitten arvioida näitä puolia ihmisessä? Mielestäni kirkkovaltuustolla vaalin tekevänä organisaationa on paremmat mahdollisuudet arvioida näitä ominaisuuksia ehdokkaiden joukossa kuin suoran kansanvaalin ollessa kyseessä. Valitsijoilla eli valtuutetuilla on mahdollisuus tutustua hakijoihin ja rekrytointimenetelmiä käyttäen suorittaa valintaa ja tutustumista hakijoihin. Nykyisen lainsäädännön mukaan on määrätty, että vaalisaarnassa kirkkoherra tuo esiin ominaisuutensa. Se on varmasti tärkeä asia, eikä myöskään välillisen vaalin ollessa kyseessä mielestäni tätä vaalisaarnaperinnettä tulisi ollenkaan häivyttää pois, vaan nimenomaan vahvistaa sitä ja seurakuntalaiset vaalisaarnan kuulleessaan varmasti muodostavat mielipiteensä ja ottavat taatusti yhteyttä valitsemiinsa kirkkovaltuutettuihin mahdollisimman hyvän päätöksen aikaan saamiseksi. Se vain on niin, että vaalisaarnassa eivät tämmöiset johtamisominaisuudet, organisaation johtamisominaisuudet tule esiin. Siinä tulee hyvän pappeuden tunnusmerkit esiin. Joku on hyvä puhuja, jollakin on komea liturginen ääni, joku on hyvä laulaja ja niin edelleen. Se ei tarkoita sitä, että he olisivat hyviä organisaation johtajia.
Lisäksi tämä nykyinen vaalitapa pituudessaan johtaa mielestäni tähän päivän kuulumattomiin, aivan kohtuuttomiin määräyksiin. On sanottu tässä valmistelutekstissä, että pappi, joka on hakijana kirkkoherran virkaan, ei voi hakea muita virkoja. Mielestäni tämä on outo määräys. Ei saa peruuttaa hakemustaan sen jälkeen, kun vaaliehdotus on tehty. Minä ainakin ihmettelen, että miksi ei voisi peruuttaa. Kuolla saa, mutta sekään ei ole suotavaa, koska siinä tapauksessa koko vaaliprosessi on keskeytettävä. Koko vaaliprosessi, joka saattaa kestää jopa yli vuoden. Mielestäni, jos ei mitään muita muutoksia tähän saada, niin ainakin näihin kohtuuttomuuksiin on mielestäni puututtava. Ei voi olla näiden hakijoidenkaan oikeusturvan mukaista olla toista vuottakin tällaisessa vaaliprosessissa mukana ja kun vielä on määrätty, että sinä aikana et saa hakea muita virkoja etkä saa peruuttaa hakemusta.
Hyvät ystävät, mielestäni tässä on tekemisen paikka meillä kirkolliskokousedustajilla, ja toivon, että tämä asia etenee ja edetään kohti nykyaikaisia tapoja valita kirkkoherra.
Paluu