Puheenvuoro



Mäkinen Aulikki, edustaja

Otsikko:
Kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2015 kirkkohallituksen esityksestä 3/2014 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Keskiviikkona 6 päivänä toukokuuta 2015 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat.

Olemme tekemässä siis tämän kirkolliskokouskauden ehkä merkittävintä päätöstä. Tämä seurakuntarakenneprojekti on solidaarisuusmalli, vaikka sitä on täällä vähän epäiltykin. Kyllä se tarkoittaa sitä, että rikkaat jakavat omistaan myös vähävaraisimmille seurakuntatalouksille. Ajattelen, että täällä salissa kyllä monien omat kotiseurakunnat pärjäävät ilman tätä uudistustakin. Me edustamme täällä pääsääntöisesti melko rikkaita ja hyvin resurssoituja seurakuntia. Olemme nyt kuitenkin etsimässä ratkaisua, joka voisi toimia koko Suomessa, emmekä siksi voi katsoa pelkästään omia seurakuntiamme tai niiden tulevaisuutta. Kirkossa on välttämätöntä puhua myös heikommassa asemassa olevien seurakuntien puolesta. Ne eivät tule pärjäämään tulevaisuudessa omillaan. Jos tätä rakenneratkaisua ei synny, monia seurakuntia odottaa liitos isompaan seurakuntaan. Siksi toivon, että pääsemme täällä positiiviseen ratkaisuun ja hyväkysymme tämän seurakuntarakenneuudistuksen.

Täällä on myös muutamissa puheenvuoroissa vedottu siihen, että kun tämä ihmeellinen komitea tulee, niin sitten kaikki tehdään uusiksi. Komitean on kuitenkin huomattavasti helpompi aloittaa työnsä, jos perustason ratkaisut tässä kirkossa ovat selviä. Tämä ei ole autuaaksi tekevä malli, mutta riittävän hyvä, niin kuin täällä on jo useaan otteeseen sanottu.

Yhteen asiaan haluan kuitenkin kiinnittää tässä esityksessä huomiota. Tämä asia koskee yhtymärovastia ja hänen asemaansa suhteessa seurakuntia. Yhtymässähän siis seurakunnat omistavat seurakuntayhtymän. Perussäännössä seurakunnat sopivat yhteisestä taloudesta ja yhteisestä toiminnasta. Yhtymä ei siis ole seurakuntien yläpuolella, vaan seurakuntia varten yhteisesti sovitulla tavalla. Seurakunta on ja pysyy kirkon perusyksikkönä. Lakivaliokunta katsookin, että tästä syystä yhtymärovasti ei voi olla kirkkoherrojen toiminnallinen esimies. Mikäli näin olisi, seurakuntien itsenäinen asema vaarantuisi. Myös hallintovaliokunta yhtyy tähän kantaan. Se sijaan yhtymärovastista on tehty kirkkoherrojen hallinnollinen esimies. Seurakuntien itsenäiseen asemaan liittyy siis kuitenkin tässä päätettävässä olevassa esityksessä joitakin varauksia.

Ajattelen, että valiokunnat ovat esitystä tehdessään varmasti ajatelleet yhteistä hyvää ja yhtymän toimivuutta myös ristiriitatilanteissa. Tämä yhtymä rovastin tehtävä ja toiminta hallinnollisena esimiehenä voi näyttää hyvin pieneltä asialta, mutta siihen liittyy isompia periaatteellisia kysymyksiä ja ehkä muutama käytännön ongelma erityisesti, jos yhtymärovasti on kokoaikainen, eikä hänellä ole suoraa linkkiä seurakuntiin.

Otan esille kolme asiaa. Ensinnäkin byrokratia joissakin asioissa tulee lisääntymään. Seurakunnissa on sellainen käytäntö, että tuomiokapituli hyväksyy kirkkoherrojen työ- ja vapaa-aikasuunnitelmat ja lomat. ja hiippakunnat eivät käsittääkseni ole luopumassa tästä asiasta. Nyt kuitenkin tämä hallinnollinen esimiehisyys tarkoittaa sitä, että hyväpalkkainen kirkkoherra tekee omat lomasuunnitelmansa ja työ- ja vapaa-aikasuunnitelmansa ja lähettää ne vielä kovapalkkaisemmalle yhtymärovastille, joka lähettää ne sitten sieltä taas eteenpäin kapituliin, jossa vielä joissakin kapituleissa jopa istunto hyväksyy ne. Eli paperi kiertää, pappien työvoimaan käytetään sellaiseen asiaan, jota voisi käyttää kyllä ihan johonkin muuhunkin. Lisäksi meillä on Kipa, joka käytännössä vielä laskee, että se kirkkoherra on laskenut ne työ- ja vapaa-aikansa aivan oikein. Toiseksi yhtymärovastilla on kaavailtujen tehtäviensä ansiosta suoraa toimivaltaa suhteessa seurakuntiin. Tätä etenkin henkilöstöasioissa. Ymmärrän toki, että yhteisiä virkoja täytyy voida hallinnoida ja virkoja myös siirtää. Tässä yhteinen kirkkoneuvosto voisi tarvittaessa delegoida toimivaltaa yhtymärovastille ilman, että yhtymärovasti on säädöstasolla kirkkoherrojen hallinnollinen esimies. Ja sitten kolmanneksi, kaikilla työpaikoilla, mutta etenkin seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä epäselvät johtamisvastuut ja käytännöt hankaloittavat työntekijöiden työtä. Yhtymärovastin tehtävä hallinnollisena esimiehenä on tyyppiesimerkki epäselvästä johtamiskäytännöstä. Siksi toivon, että se momentti sieltä vielä poistettaisiin.

Tulen siis tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä esityksen, että kirkkojärjestyksen 8 luvun 19 §:n momentti 5 poistetaan. Siinä lukee nyt, että yhtymärovasti tehtävänä on toimia seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien hallinnollisena esimiehenä. Se löytyy sieltä sivulta 66. Muuten pidän yhtymärovastin tehtäviä asiallisena ja perusteltuna ja toivon sydämestäni, että tämä esitys, siis koko paketti, menee läpi.


Paluu