Puheenvuoro
Vesti Aino
,
edustaja
Otsikko:
Kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 3/2014)
Täysistunto:
Tiistaina 6 päivänä toukokuuta 2014 klo 12.30
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Minulle seurakunta on kuin äiti tai koti tai muu sellainen elävä yhteisö, joka saa elämänsä elämän lähteeltä Kristukselta armonvälineiden kautta ja myöskin keskinäisestä rakkaudesta, ja siksi tässä esityksessä on mielestäni hyvää se, että tämä vahvistaa sitä seurakunnan paikallisidentiteettiä. Tässä pyritään myöskin tasaveroiseen seurakuntien kohteluun. Kritisoin Kirkonkellarissa sitä, että esityksessä oli kysytty palautetta vain 25 seurakunnalta ja viideltä seurakuntayhtymältä. Mutta sain sitten kuulla, että tästä on kuitenkin tiedotettu viime toukokuun kirkolliskokouksen jälkeen sähköpostilla ja syksyllä yleiskirjeellä ja muutenkin tiedottein. Punnitsin asiaa uudelleen ja katson, että tiedotus on ollut riittävää ja tasapuolista ja siinä mielessä seurakunnilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta. Siitä olen kiitollinen.
Uudistuksen suurin kipukohta on mielestäni tämä yhtymien muodostamisen pakollisuus. Olemme kuulleet eri puolelta Suomea, että näitä esityksen tavoitteita on ollut mahdollista toteuttaa muutenkin kuin yhtymämallilla mm. Jyväskylässä ja Salossa, jotka ovat etunenässä organisoineet taloutensa tehokkaaksi ja toimintansa seurakuntalaisia tasapuolisesti kohtelevaksi ja siksi ei olisi tarkoituksenmukaista pakottaa heitä sellaiseen epätarkoituksenmukaiseen malliin. Siksi kannattaisin vain tällaista vapaaehtoista yhtymien muodostamista sen lisäksi, mitä kuntaliitokset luonnostaan aiheuttavat. Toivon, että valiokunta voisi ottaa huomioon tämän palautteen eri puolelta Suomea valmistellessaan esim. siten, että yhtymämallin rinnalle voitaisiin sallia yhden seurakunnan malli minimissään erityistapauksissa ja perustellusti ja kapitulin suostumuksella. Se yksityisen seurakunnan hallinto voisi jatkua nykytilaisena: kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto, mikä olisi yhdenmukainen tämän seurakuntayhtymämallin hallinnon kanssa. Kapituli voisi päättää, mihin seurakuntayhtymän yhtymärovastin alueeseen se mahdollinen yksittäinen seurakunta, joka kuitenkin varmaan olisi poikkeustapaus, kuuluisi. Esityksen mukaanhan keskusrekisteri voi toimia alueellisesti yhtä yhtymää suurempana eli yksityinen seurakunta voisi tehdä myös sopimuksen sopivan naapuriyhtymän kanssa tarvittaessa tällaisesta yhteistyöstä, kuten muustakin yhteistyöstä.
Toiseksi en olisi valmis luopumaan näistä kirkkolaissa mainituista pakollisista viroista. Raamatussakin puhutaan laulunjohtajasta, seurakunnan kaitsijasta ja seurakunnan palvelijasta. Haluaisin säilyttää papin, kanttorin ja diakonian virat. Mutta mietin, että voisiko niiden pakollisuutta väljentää tai suurentaa sitä aluetta, vaikkapa siten, että näitä virkoja olisi oltava yhtymässä kapitulin määrittämä määrä. Haluaisin, että sananjulistuksen lisäksi myöskin veisuu ja palvelu jatkuisivat edelleen kirkossa.
Paluu