Puheenvuoro



Peltonen Kai, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2009 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 (Kirkkohallituksen esitys 4/2008)

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä marraskuuta 2008 klo 13.00

Teksti:
Puheenjohtaja, arvoisat kirkolliskokoustoverit. Tutustuessani ev.-lut. kirkon keskusrahaston talousarvioon ensi vuodelle ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009-2011 kiinnitin huomiota suunnittelun lähtökohtiin, joissa todetaan, että tämä esitys rakentuu meidän kirkkomme strategian pääsuuntaviivoille. Erinomaista, näin tämän homman pitää mennä, sillä silloin kun organisaatio, ja organisaationahan kirkko tässä dokumentissa nyt esiintyy, linjaa toimintaansa ja talouttaan, strategisen suunnittelun perusta luo edellytykset ennakoitavuudelle, rationalisuudelle ja arvioitavuudelle. Lukiessani tätä dokumenttia joitakin strategisen toimintamallin notkahduksia olin sieltä kuitenkin tunnistavinani, myös sellaisia, joilla on todellista asiallista merkitystä. Haluan lyhyesti pariin kohtaan kiinnittää huomiota.

Ensimmäinen koskee Hengellinen elämä verkossa -hanketta, johon on jo useampaan kertaan viitattu. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa sanotaan HEV-hankekokonaisuudesta muun muassa näin, siteeraan täältä suoraan "hanketta eteenpäin vietäessä on havaittu, että kokonaisuus on liian suuri minkään yksittäisen kirkon toimijan hoidettavaksi" ja edelleen "jokaisella osahankkeella on oma yhteistyöverkostonsa ja siten myös niille on luotava omat ohjaus- ja päätöksentekomallit". Ja vielä " tietotekniikan käyttö on usein varsin työvoimavaltaista" ja edelleen sivulta 8 "tietotekniikan nopea ja vaikeasti ennakoitava kehitys ja verkkomaailman jatkuva muutos ja kasvu tekevät hankkeesta vaikeasti suunniteltavan ja päätöksenteoltaan haastavan. Suunnitelma tulee varmasti vielä muuttumaan moneltakin osalta. Alustava arvio tarjoaa kuitenkin toimintamahdollisuudet, joilla kirkko jalkautuu luontevasti verkkoon." Sitten sivulla 28 on esitetty HEV-hankkeen toiminnalliset tavoitteet. Hintalappu edellä lukemalleni vuosille 2009-2011 on 4, 2 milj. euroa.

Hiljattain kuntavaaleissa eräs suuri suomalainen puolue hävisi ja puolueen sisäisessä likapyykissä esitettiin sellainenkin ajatus, että puolueohjelma oli unelmahöttöä. Jotenkin tällaista hiukan unelmahötön tyylistä luen ulos HEV-hankkeen suunnitelman luonnehdinnoista. Toiveajattelua, ideoita siitä, mitä ehkä tehdään, mihin ehkä päästään, mihin toivon mukaan jotkut muut saadaan sitoutettua. Kokonaisuus ei ole hahmotettavissa ainakaan vielä. Arvioinnit ovat sattumanvaraisia, suunnitelmat kesken. Herää kysymys, onko tämä prosessisuunnitelma tai hankesuunnitelma tähän mennessä riittävällä tavalla hankkeistettu siten, että se on oikeassa suhteessa siihen osoitettaviin rahoihin. Onko operationalisointi hallinnassa? Kahvitauon päätteeksi tänään sain ensimmäisen kerran paperin Hengellinen elämä verkossa -hankekokonaisuus, joka todella tarkemmin pyrkii kertomaan, mistä tässä on kyse ja jonka jälkeen sitten jo tämän talousarvion lukijakin on paljon tukevammalla maaperällä. Nopeasti tähän tutustuttuani minusta nämä ongelmat ovat edelleen jäljellä. Niin ikään HEV-hankkeen arviointiprosessista ei näissä suunnitelmissa sanota sanaakaan. Lisäksi internet, se ei ole vain oma maailmansa, johon kirkon nyt pitää kiireen vilkkaa mennä, sikäli kun se ei siellä vielä ole, vaan se on myös oma ongelmansa. Eikä se ole ongelma vain kirkolle vaan se on ongelma yhteiskunnallisesti ja jopa globaalisti. Tästä on useita valitettavia esimerkkejä. Se herättää kysymyksen sähköisen maailman arvoista ja kontrolloitavuudesta, mihin on jo täällä viitattu. Hengellinen elämä verkossa -hankkeen on minusta on tärkeätä linjata itsensä myös suhteessa siihen, millaisen maailman kirkko internetissä näkee tai millaisena internet nähdään ja millaisia arvoja meidän kirkkomme siellä haluaa olla välittämässä.

En missään tapauksessa kiistä Hengellinen elämä verkossa -hankkeen tärkeyttä. Pidän sitä niin tärkeänä, että se täytyy suunnitella mahdollisimman hyvin, jotta se saadaan vastaamaan tarkoitustaan ja toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi peräänkuulutan tämän hankkeen suunnittelun, hankkeistamisen ja prosessoinnin jämäkkyyttä. Suunnitelmat selkeämmiksi, jos rahaa siihen tarvitaan näin paljon.

Toisena asiana evankelis-luterilaisen kirkon talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa sivulla 10 on tällainen pahaenteinen pieni lause sivun alalaidassa: "Hiippakunnat osallistuvat omalta osaltaan aiemmin kuvattujen keskeisten kehityshakkeiden toteuttamiseen." Totta kai. Puhun tässä nyt tietysti oman työnantajani näkökulmasta ja juuri siitä syystä haluan todeta taas kerran, että ilman muuta me hiippakunnissa teemme parhaamme tässä, kuten aina ja kaikissa asioissa. Mutta henkilöstölisäykset ja resurssilisäykset mitä näihin projekteihin ja kehityshankkeisiin ollaan osoittamassa, ne eivät valu hiippakuntatasolle. Siellä kaikki on tehtävä samoilla eväillä kuin aina ennenkin. Tämä politiikka ei pitkän päälle ole mahdollinen.

Kolmantena asiana viittaisin nelivuotiskertomukseen, joka on hiljattain ilmestynyt. Nelivuotiskertomuksen johtopäätöksissä sivulla 16 viitataan asioihin, joihin kirkon toiminnan tarkastelu kuluneelta nelivuotiskaudelta antaa aihetta. Siellä todetaan muun muassa kahtena havaintona, että kirkolla on ohut kontaktipinta nuoriin aikuisiin ja kilpailu työvoimasta kiristyy, kohdat 5 ja 9. Kannattaa huomata, että nuorten aikuisten asia, samaten kuin rekrytointikysymys, eivät ole mitenkään merkittävällä tavalla näkyvissä nyt tässä talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa kolmelle seuraavalle vuodelle. Nuoret aikuiset -projekti Kirkkohallituksessa oli ja en tiedä menikö jo, mutta luulisin kuitenkin tämän nelivuotiskertomuksen perusteella, että asia ei ole kirkossa ihan vielä ratkennut, eli panostusta siihen tarvitaan. Toki HEV-hanke, Hengellinen elämä verkossa -hanke, voi tarjota tähän merkittäviä näkökulmia, mutta siitä huolimatta. Niin ikään tässä rekrytointiasiassa, toki olen tietoinen siitä, että siinä on erityyppisiä toimenpiteitä tai suunnitteluprosesseja vireillä kirkossa, mutta siitä huolimatta yllätyin kuitenkin siitä, että se ei ole täällä toimintasuunnitelmassa siinä määrin näkyvissä kuin asian tärkeys minusta edellyttäisi. Tässä rekrytointiasiassa on luonnollisesti tehty jo hyviä pohjatöitä ja myös toimintasuunnitelmia ja ehdotuksia sen varalle miten rekrytointia, esimerkiksi opiskelijoiden tukemista kirkon virkaan valmistavissa laitoksissa, miten sitä voitaisiin edistää. Täällä se ei ole näkyvissä. Pitäisin hyvänä, että rekrytointiasia, vaikka se nyt dokumentissa ei ole näkyvillä, olisi kuitenkin tärkeysjärjestyksessä koko ajan meidän muistissamme siitä syystä, että se on yksi todellisia kohtalon kysymyksiä kirkollemme.


Paluu