Puheenvuoro



Toiviainen Marjaana, edustaja

Otsikko:
Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta (Edustaja-aloite 3/2016)

Täysistunto:
Torstaina 12 päivänä toukokuuta 2016 klo 9:00

Teksti:
Minä iloitsen tästä aloitteesta suuresti, erityisesti piispa Vikströmin kommenteista siihen. Minä näen, että tämä on hieno askel pois virkamieskirkosta kohti yhteisöä. Minä haluan olla paimen ja sanan ja sakramenttien palvelija ja siunaaja ja rukoilija. En halua olla valtion virkamies. Luomisjärjestyksessä, johon tässä viitattiin, niin Marjaana Toiviaisen virkamiesasemasta Suomen valtion palvelijana ei puhuta mitään. Tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksiinhan tämä ei sinänsä teologisesti liity, koska me puhumme nyt vihkioikeudesta. Eli tästä virkamiestehtävästä. Me emme puhu siitä, ketä siunaamme. Eli tämän eron ymmärtäminen on minusta nyt hyvin tärkeää, että tästä ei tule jotenkin jännitteinen, vaan me pystymme keskustelemaan tästä vihkimisestä, mistä aloitteessa oli kyse. Haluan tässä nyt ihan lyhyesti lähestyä heitä tällä puheenvuorolla, joilla ei ole täällä salissa vihkioikeutta ja joita asia saattaa vähän hämmentää, että mistä tässä on kyse ja mitä tästä seuraa.

Minä olen verrannut avioliittoon vihkimisen ja avioliiton siunaamisen eroa niin kuin kodin siunaamisen analogialla. Meillähän on ajatus siitä, että me - ja käytäntö - että me siunaamme koteja. Ja me kristityt toivomme, että kaikilla ihmisillä olisi koti ja että niissä kodeissa - ja koti on tässä nyt analoginen siis avioliiton kanssa - ja niissä kodeissa elettäisiin kristillistä elämää ja että niissä olisi kunnioitusta ja rakkautta. Että ne olisivat tämmöisiä "raamatullisia koteja". Ja kun ihmiset tekevät asuntokaupat tai löytävät vuokrakodin, niin me toivotamme Jumalan siunausta tuohon kotiin, me siunaamme kodin. Mutta ei me niitä koteja välitetä. Ei me olla mitään kiinteistövälittäjiä tai isännöitsijöitä. Me siunaamme ja me rukoilemme tuon elämän äärellä.

Tämän lisäksi näen, että tuon aloitteen, niin kuin napakan aloitteen, asia lisäisi eri vakaumusten välistä tasa-arvoa meidän maassa, koska on monia uskonnollisia pienyhteisöjä, joilla vihkioikeutta ei ole ja ajattelen, että olisi hyvin selkeää, että kaikki ihmiset solmisivat avioliittonsa maistraatissa ja tulevat sitten siunattavaksi kukin omaan yhteisöönsä. Monia mietityttää - ja se olikin tässä esillä - että tulevatko ihmiset sitten siunattavaksi. Minä itse tulen siis sellaisesta seurakunnasta tai olen sellaisen seurakunnan jäsen, jossa kirkkoon kuuluvia on aika paljon vähemmän kuin monissa muissa seurakunnissa ja minä olen ollut pappina muutaman vuoden ja vihkinyt kaksi paria ikinä. Mutta minä olen siunannut valtavasti pareja. Ihmiset eivät kaipaa meiltä virkamiestä, vaan siunausta, ja he tulevat. Nyt ensi juhannuksena meillä vietetään semmoinen juhla meidän seurakunnassa, kaksi luterilaista konfirmoitua kristittyä on menossa naimisiin ja he itse haluavat käydä maistraatissa tuota niin hoitamassa virkamiesasiat ja sitten he haluavat viettää messun. He kaipaavat meiltä rukousta ja messua. Niin minä toivoisin, että minä saisin olla pappi ja minun ei tarvisi olla virkamies.


Paluu