Puheenvuoro



Knuuttila Mirja, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2006 kirkkohallituksen esityksestä 1/2006, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2007 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2007-2009 sekä esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista 1-2/2006 ja Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuuston esityksestä 5/2006

Täysistunto:
Torstaina 9 päivänä marraskuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, viisaat kokoustoverit. Tänä päivänä on tullut tosi paljon sellaisia asioita, joihin tahtoisi vaikuttaa positiivisesti, ja se osoittaa sen, että kuinka paljon meidän kirkollamme on tärkeitä asioita ratkaistavana ja hoidettavana. Haluaisin kuitenkin tähän edustaja Illmannin puheenvuoroon pitää täydennyksen. Vasta nyt täällä ollessani kuulin teiltä edustajatoverit, että jo vuonna 2000 on kirkkohallitus lähettänyt yleiskirjeen, joka käsittelee historiallisten arvorakennusten säilyttämistä. No tätä kirjettä en ole tietysti nähnyt, koska olen ensimmäisen kauden edustaja, mutta teillähän on nyt tämä kansallista kulttuuriperintöä koskeva kirje, ja ne varmaan ovat hyvin paljon samansuuntaiset. No näin ajattelen ihan, että lähettääkö Kirkkohallitus tällaisia kirjeitä, että ottakaa huomioon, mutta älkää reagoiko, älkää ainakaan siinä tapauksessa, jos tarvitsette rahaa, ja sitä tietysti täytyy ihan miettiä, että mitä tällä tarkoitetaan. Mutta kun edustaja Illman sanoi, että Keski-Suomessa on ainoastaan yksi todella tällainen arvopappila, niin on siellä kyllä toinenkin: Saarijärvellä. Se on kuulemma oikein upeasti entisöity. Minua todella kiinnostaisi nähdä, miten, mutta sinne minulla ei ole menemistä eikä meillä muillakaan, ellette ole erään Suomen suurimman pörssiyhtiön yhden johtajan hyviä tuttuja, koska se on käytetty siihen. Nimittäin todella saattaa käydä niin, että nämä hyvät, hienot arvopappilat, ne menevät muuhun omistukseen kuin kirkon omistukseen, ja sen takia toivon, että tätä asiaa pohditaan ihan todella tarkasti, että Keski-Suomessa ei ole enää kuin yksi arvopappila, muitakin pappiloita on ja ne olisi kyllä ihan suojelun kohteita, mutta ei tällaisia.

No se toinen asia, joka on tullut täällä esille, on tämä vuokralainen. Minulta on kysytty koko ajan, joka päivä useammalla suulla, kuka on tämä vuokralainen. No enhän minä siihen osaa vastata, kun hankehan on vasta niin kuin menossa ja ei kukaan vuokralainenkaan varmaan suostuisi nyt sitä ottamaan vastaan, koska hänenhän täytyy tietää minkälaiseen pytinkiin hän oman hommansa laittaa. Seurakunnalla ei ole resursseja työntekijöitä hoitamaan tätä hommaa, ja en pidä viisaana, että seurakunta perustaisi uuden viran, eikä sillä ole siihen mahdollisuuksiakaan. Ja katson, että tämä vuokralainen-asia on paljon viisaampi kuin tällainen viran perustaminen, koska totta kai Jyväskylästä sanotaan, että se on Suomen Ateena, siellä löytyy paljon hyvin koulutettuja ihmisiä tällaista asiaa hoitamaan. Ja toiseksi, vuokralainen on järkevämpi ratkaisu. Ellei se ole onnistunut, niin vuokrasopimuksessa on aina tämä tarkistamismahdollisuus ja myöskin vuokralaisen tämän sopimuksen peruuttaminen eli ellei se onnistu, myös Uuraisten seurakunta voi peruuttaa tämän sopimuksen tai sitten tämä vuokralainen voi sen perua. Että se on todella viisasta ja se on nykyaikaa. Että nämä olivat vaan ne asiat, jotka halusin täydentää tähän Hilkka Illmannin puheenvuoron jälkeen. Paljon kiitoksia.


Paluu