Puheenvuoro



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Otsikko:
Virsikirjan lisävihkon hyväksyminen (Kirkkohallituksen esitys 13/2014)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Aloite lisävihkon laatimisesta virsikirjaan syntyi viisi vuotta ja yksi päivä sitten tässä samassa salissa. Kevään 2010 istunnon jälkeen, jossa aloite tehtiin, kirkolliskokous päätti syksyllä 2010 lisävihkon tai oikeastaan kahden lisävihkon, suomen- ja ruotsinkielisen, laatimisesta. Sen jälkeen vuodesta 2011 aivan loppuvuodesta ja pääosin vuosien 2012 - 2014 aikana kaksi erillistä työryhmää on valmistellut ehdotuksia sekä suomen- että ruotsinkielisiksi lisävihkoiksi. Työryhmät ovat pitäneet myös yhteisiä kokouksia ja tehneet yhteisiä linjauksia. Kirkkohallitus on tänä keväänä saanut esityksen tehtyä ja sen takia tässä sitä nyt ollaan käsittelemässä. Aikatauluhan on sellainen, että jos kirkolliskokous hyväksi havaitsee mahdollisesti syksyn istuntokaudella hyväksyä lisävihkot käyttöön, niin ne ehtivät käytännössä seurakuntiin käyttöönotettaviksi adventtina 2016, juuri sopivasti ennen reformaation merkkivuoden alkua.

Nyt on pari huomautusta, jotka on hyvä tehdä tässä vaiheessa. Kysymyksessä on nimenomaan lisävihko. Se materiaali, joka teille on jaettu, ei siis yritäkään olla koko virsikirja tai kuva virsikirjan kokonaisuudesta. Siellä on erilaisiin aiheisiin liittyviä virsiä tai lauluja, erityyppisiä, erityyppisiin tarpeisiin erityyppistä musiikkia. Lisävihkot eivät yritäkään olla kokonaisesitys siitä, millainen virsikirjan tulee olla. On myös hyvä huomata, että suomen- ja ruotsinkieliset vihkot ovat aika erityyppisiä. Ruotsinkielisessä vihkossa on 150 ehdotusta, suomenkielisessä 80. Syy johtuu näiden kielialueiden vähän erilaisesta lauluperinteestä. Suomenkielisellä puolella on ollut paljon enemmän sellaista vapaata laulumateriaalia käytettävissä, joka on jo tuttua seurakunnissa ja käytössä. Ruotsinkielisellä puolella näin ei ole ollut. Kysymyksessä ei ole siis virsikirjan kokonaisuudistus, mutta on tietenkin niin, että tämä lisävihkomateriaali mahdollistaa aikanaan tehtävän uudistuksen. Se tarkoittaa sitä, että näiden lisävihkon laulujen kanssa olisi mahdollisuus kokeilla sitä, millaisia uusia virsiä Suomessa tarvitaan. Eli juuri sen takia näiden vihkojen materiaali on hyvin erityylistä. Sinne on tietoisesti valittu sellaisia lauluja, sellaista musiikkia, joka ehkä voi poiketa perinteisestä virsityylistä juuri sen takia, että näiden lisävihkojen vastaanoton kautta saadaan selville, onko tällaisille virsille tarvetta ja tilausta meidän kirkossamme. Sen tähden olisi tärkeää, että osaisimme suhtautua tähän lisävihkomateriaaliin sillä tavalla, että näemme mahdollisuudet laajempaan kokeilutoimintaan, myös niitten laulujen kohdalla, jotka eivät ehkä itseämme tällä hetkellä miellytä tai joille ehkä emme uskalla ennustaa kovin pitkää käyttöikää. En kuitenkaan näe mielekkääksi lähteä pitkään referoimaan tarkemmin tämän uudistuksen sisältöä. Perusteluosassa, joka teille on jaettu, kerrotaan aika seikkaperäisesti niistä periaatteista ja ratkaisuista, joiden perusteella tämä materiaali on tuotettu. Sen sijaan, että kertoisin näistä periaatteista, jotka on sieltä luettavissa, luulen että on viisaampaa palata vielä siihen kirkolliskokouksen toimeksiantoon viiden vuoden takaa. Eli siis miksi tämä lisävihko on tehty, mihin tällä pyritään. Ja oikeastaan siitä voi saada selvän vain kokeilemalla käytännössä, eli pääsemme nyt itsekin vähän laulamaan ja kuulemaan musiikkia. Siihen tarvitsen vähän apua, jos puheenjohtaja sallii, niin pyydän lauluryhmän tänne eteen. Olkaa hyvä. Tulemme tässä kuulemaan monia lauluja tästä materiaalista ja oikeastaan yleisohje on se, että jos tuntuu siltä, voitte lähteä mukaan laulamaan heti, kun laulu tuntuu siltä, että mukaan pääsee. Joitakin lauluja on sovittu niin laulettavaksi, että lauluryhmä laulaa, mutta niihinkin voi liittyä mukaan, jos laulu on tuttu tai on siihen muuten perehtynyt. Ensinnäkin ensimmäinen toimeksianto, tai ensimmäinen näkökulma toimeksiannossa oli se, että nyt etsitään uudenlaista kieltä ja uudenlaista tyyliä. Siitä on esimerkkinä laulu Kirkko olkoon niin kuin puu, josta lauluyhtye laulaa säkeistön ja kertosäkeeseen pääsemme kaikki mukaan sekä suomeksi, että myös ruotsiksi. Tämä sama materiaali löytyy tietenkin sieltä niistä vihkoista, joita teille on jaettu. Ja sanat ovat myös tuolla valkokankaalla nähtävissä. Olkaa hyvä. [Lauluryhmä lauloi laulun Kirkko olkoon niin kuin puu.]

Toinen kirkolliskokouksen toimeksiannossa keskeinen näkökulma oli se, että etsitään tuoreita virsiä, joiden aiheet ja kieli nousevat tämän päivän tarpeesta. Siitä esimerkkinä on pari laulua, jotka lauluyhtye laulaa, mutta mukaan voi tietysti liittyä, jos siltä tuntuu. Ensimmäisenä on 930 suomenkielisestä kirjasta ja sen jälkeen ruotsinkielisestä kirjasta 97. [Lauluryhmä esitti laulun 930 suomenkielisestä vihkosta ja ruotsinkielisestä 97.] Sitten seuraava kirkolliskokouksen periaate, joka silloin toimeksiannossa annettiin oli se, että virsillä voidaan vahvistaa ihmisten välistä yhteyttä ja tavoittaa myös niitä, joille perinteinen uskonnollinen kieli ja musiikki tuntuvat vierailta. Tuntuu siltä, että tämä saattaa olla aivan keskeisiä haasteita, nimittäin niitä ihmisiä, joille perinteinen uskonnollinen kieli on vieras, on Suomessa satoja tuhansia. Ja kuitenkin musiikin kieli ja myös uskonnollinen kieli parhaimmillaan on sellaista kieltä, joka voi puhutella ihmistä hyvin syvältä. Sen takia tästä kohdasta perinteisestä uskonnollisesta kielestä ja myös perinteisestä kirkollisesta musiikista poikkeavasta ilmaisusta on useampi laulu esimerkkinä. Otetaan ensimmäiseksi suomenkielisestä kirjasta 976 Arkinen halleluja ja sitä päästään kaikki yhdessä laulamaan. Tämän jälkeen sitten kolme samaa sarjaa edustavaa laulua, jotka lauluyhtye laulaa, mukaan toki voi liittyä. [Laulettiin suomenkielisestä kirjasta 976, lisäksi kolme muuta laulua.] Siinä oli hieman siirrytty jo suomalaisesta kansankoraalista kauemmaksi. Myös maantieteellisesti. Näiden lisävihkojen vahva piirre on juuri eri kulttuurien ja myös eri kielialueiden musiikkia. Niinkuin olette huomanneet, siellä on montaa eri kieltä mukana. Mutta sellainen toimeksiannon alue, joka vielä on syytä mainita, on se että tulisi tehdä vartavasten uusia virsiä tällä hetkellä puuttuvista aihepiireistä. Varsinaisiin katastrofeihin liittyviä virsiä ei nykyisessä virsikirjassa juuri ole. Siihen tarpeeseen on muun muassa tehty virsi 114 b ruotsinkielisessä vihkossa ja 925 a suomenkielisessä lisävihkossa. On huomattavaa, että tämä virsi ei ole tarkoitettukaan välttämättä laulettavaksi juuri katastrofin satuttua vaan esimerkiksi sitä muisteltaessa. Niin kuin viime talvena tsunamin kymmenvuotismuistoa vietettäessä olisi ollut varmaan käyttökelpoinen laulu. Mutta lauletaan tätä tässä, varmaan lauluyhtye laulaa ja pääsemme siihen mukaan sen mukaan kuin siltä tuntuu. Mutta siis ensin yksi säkeistö suomeksi ja sitten toinen ruotsiksi. Päinvastoin. [Lauluryhmä esitti virren 114 b ruotsinkielisestä ja 925 a suomenkielisestä lisävihkosta.] Toinen laulu, joka tuon näitä uusia aihepiirejä mukaan, mutta tuo myös uuden tavan käyttää virttä. Tässä virressä, joka on siis 46 ruotsinkielisessä kirjassa ja 939 suomeksi, on se ajatus, että osa säkeistöistä on suunniteltu eri paastonajan sunnuntaipäivien jumalanpalveluksia varten, eli tarkoitus ei olekaan välttämättä laulaa koko virttä kerrallaan vaan joitakin säkeistöjä voidaan laulaa milloin vain, mutta sitten jotkut säkeistöt liittyvät joihinkin tiettyihin jumalanpalveluksiin. Lauletaan siitä ruotsiksi ensimmäinen säkeistö ja kahdeksas ja neljäs säkeistö suomeksi ja juuri tästä laulun tyypistä liittyen se ei ole virheliike, että laulamme ensin kahdeksannen ja vasta sitten neljännen. [Lauluryhmä esitti osia virrestä 46 ruotsinkielisestä ja 939 suomenkielisestä vihkosta.]

Seuraavaksi on tärkeää asia miettiä, kuinka tämän asian käsittely käytännössä etenee. Niin kuin kuulimme, suunnitelmana on, että jos tämä valiokuntaan lähetetään, valiokunnan mietintö voisi olla sitten marraskuun istuntokaudella käytettävissä. Nyt on kuitenkin sillä tavalla, että näiden laulujen mahdolliset muutokset, tai muutostarpeet, niihin olisi hyvä saada tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, että valiokunta voisi asiaa harkita ja tarvittaessa olla tekijöihin yhteydessä ja etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat sen, että saataisiin paras mahdollinen lisävihko käyttöön. Se tarkoittaa silloin sitä, että olisi hyvin tärkeää, että nyt jo tässä lähetekeskustelussa - jos mahdollista, mutta jos ei nyt ole nyt vielä mahdollista, ei ole ehtinyt sillä tavalla tutustua aineistoon - niin tärkeää olisi kuitenkin, että valiokunnalle saataisiin evästystä. Huolenaiheita, kommentteja, muutostarpeita, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Olen sopinut käsikirjavaliokunnan puheenjohtajan ja sihteerin kanssa, että tämän kokousviikon jälkeen voi laittaa sähköpostia valiokunnan sihteerille osoitteella pauliina.uhinki@evl.fi ja kertoa, jos on sellaisia asioita, joihin haluaa kiinnittää huomiota. Tällöin valiokunta pääsee pohtimaan asiaa ja tekemään mahdollisia ratkaisuja hyvissä ajoin ennen marraskuun istuntokautta, koska jos asiat tulevat vasta siellä esille, niin silloin on erittäin hankalaa ja käytännössä mahdotonta tehdä muutoksia näihin tekijänoikeuksien alaisiin teksteihin. Muistutan myös siitä, että ne linkit, joiden kautta voivat edustajat kuunnella näitä lauluja verkossa ovat käytettävissä myös tämän istuntoviikon jälkeen.

Lauletaan vielä yhdessä yksi laulu, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielinen sanoitus. Lauletaan jommassa kummassa järjestyksessä nämä kaksi säkeistöä vielä. [Lauluryhmä esitti laulun] Kiitoksia lauluryhmälle.


Paluu