Puheenvuoro



Peura Simo, piispa

Otsikko:
Lausunto Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komission asiakirjasta The Church: Towards a Common Vision, perustevaliokunnan mietintö 1/2015 piispainkokouksen esityksestä 1/2014

Täysistunto:
Keskiviikkona 4 päivänä marraskuuta 2015 klo 18.00

Teksti:
Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat.

"Seitsenvuotias lapsikin tietää, mikä on kirkko." Näin sanoessaan Martti Luther ei tarkoittanut kirkkoa rakennuksena, vaan hengellisenä yhteisönä. Vaikka hän luotti lapsenomaiseen uskoon, kysymys kirkosta kävi polttavaksi juuri reformaation vuoksi. Lännen kirkon ykseys murtui ja se jakaantui useisiin kirkkokuntiin. Kirkko-oppi onkin opinkohta, jonka kohdalla opinmuodostus on jatkunut pisimpään. Kysymys kirkosta on ollut modernin ekumeenisen liikkeen asialistalla liikkeen synnystä lähtien.

Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -kommissio valmisteli nyt tarkasteltavaa kirkkoasiakirjaa pitkään. Asiakirjan taustalla on vuonna 1989 alkanut Faith and Order -liikkeen tutkimusprojekti julkaisuineen. Asiakirja on siten tulosta lähes 25 vuotta kestäneestä monivaiheisesta ekumeenisesta pohdinnasta.

Tänä päivänä kirkkojen näkemykset siitä, mikä on kirkko ja mikä on kirkon rooli ja merkitys Jumalan pelastavassa toiminnassa, vaihtelevat. Asiakirjalla pyritään edistämään kirkko-opillista yhteisymmärrystä tai ainakin lähentämään kirkkojen näkemyksiä toisiinsa. Asiakirjan teksti ei kuitenkaan vielä ilmennä täyttä yksimielisyyttä kirkko-opissa. Sen perusteella ei vielä synny näkyvää ykseyttä, joka esimerkiksi johtaisi eri kirkkojen jäsenten ehtoollisyhteyteen. Tarkasteltavaan asiakirjaan on silti koottu olennaiset kirkko-oppia koskevat teemat. Ja yhteisen pohdinnan toivotaan innoittavan ja auttavan kirkkoja lähentymisen tiellä. Ilmi tuodaan myös kohdat, joissa kirkkojen näkemykset poikkeavat toisistaan.

Kirkkomme lausunto on laadittu vaiheittain. Pohjatyön teki teologisten asiain toimikunta. Kirkon ulkoasiain neuvosto hyväksyi lausuntoluonnoksen ja lähetti sen edelleen piispainkokoukselle. Kirkon ulkoasiain neuvosto ja piispainkokous pitivät asiakirjaa siinä määrin periaatteellisesti tärkeänä, että katsoivat lopullisen lausunnon antamisen kuuluvan kirkolliskokoukselle. Perustevaliokunta on ottanut piispainkokouksen esityksen oman työskentelynsä pohjaksi.

Valiokunta on jonkin verran muokannut piispainkokouksen lausuntoluonnosta. Osa muutoksista on kielellisiä, ja ne liittyvät tekstin luettavuuteen. Näihin muutoksiin syynä on ennen muuta Kirkko-asiakirjan luonne. Asiakirja on syntynyt ekumeenisen toimitustyön tuloksena. Ilmeistä on, että tämän asiakirjan, kuten monen muunkin ekumeenisen asiakirjan tekstiin on matkan varrella tehty monia lisäyksiä ja tarkennuksia yksimielisyyden saavuttamiseksi. Menettelytavan tuloksena lauserakenteet ovat monipolvisia ja monimutkaisia. Sen vuoksi asiakirjan kääntäminen suomenkielelle on ollut vaativa tehtävä. Kielelliset hankaluudet heijastuvat jossain määrin myös perustevaliokunnan lausuntoesityksessä.

Perustevaliokunta on pyrkinyt täsmentämään piispainkokouksen lausuntoesitystä. Olemme muuttaneet paikka paikoin kappalejärjestystä ja yrittäneet saada lausunnon tekstin mahdollisimman sujuvaksi ja ymmärrettäväksi. Tärkeimmät valiokunnan tekemät asialisäykset on kuvattu mietinnön sivuilla 3-4. Ne kaikki liittyvät luterilaiselle kirkolle merkityksellisiin opinkohtiin. Varsinainen lausuntoteksti on mietinnön liitteenä ja numeroitu riveittäin kirkolliskokouksen työskentelyn helpottamiseksi. Hyväksytyksi tulleesta lausunnosta rivinumerointi poistetaan. Lausunto rakentuu Faith and Order -komission esittämien kysymysten mukaisesti.

Lausuntoesitykseen sisältyy jossain määrin toistoa. Sitä on ollut vaikea välttää, koska komission esittämät kysymykset kattavat toistensa aloja. Otan tästä esimerkin. Kysymykset on mainittu mietinnön sivulla 2. Kysymykseen 1 on vastattu mainitsemalla seikkoja, jotka heijastavat kirkkomme kirkko-opillisia näkemyksiä. Nämä samat seikat voivat tarjota perustan ykseyden kasvamiselle kirkkojen kesken, mikä on kysymyksen 2 aiheena. Tästä aiheutuu väistämättä toistamisen tarve.

Valiokunnan esitykseen sisältyy kaksi pontta: esitämme ensinnä, että kirkolliskokous hyväksyy liitteenä olevan lausunnon ja toiseksi, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallituksen ulkoasiainosastoa ja piispainkokousta sekä hiippakuntia ryhtymään toimenpiteisiin, joilla edistetään asiakirjan ja siihen annetun vastauksen käsittelyä sekä kokonaiskirkon tasolla että seurakunnissa.


Paluu