Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 1/2005 kirkkohallituksen esityksestä 7/2004, joka koskee Kirkon keskusrahaston perusmaksun maksuperusteen muuttamista ja yhteisövero-osuuden jakoperusteen tarkistamista

Täysistunto:
Torstaina 12 päivänä toukokuuta 2005 klo 9.00

Teksti:
Herra arkkipiispa, hyvä edustajat. Tämä talousvaliokunnan mietintö osoittaa mielestäni melko poikkeuksellista henkeä nykymaailmassa. Todellista jakamisen henkeä ja myöskin solidaarisuuden henkeä ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Jos tämä esitys menee läpi, niin kirkolliskokous voi onnitella itseään tällaisesta hengestä ja hyvästä päätöksentekokyvystä. Tämän halusin ensin mainita. Varsinainen syy, miksi halusin tämän puheenvuoron käyttää, nousi siitä edustaja Huttusen puheenvuorossa olleesta ajatuksesta, että tällä päätöksellä tulisimme ikään kuin rivien välissä hyväksyneeksi sen, että valtio ei korvaa tai tule korvaamaan muita kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä kuin hautaustoimen hoitamista. Mielestäni tämä on aika tärkeä asia ja tärkeä nostaa esille jatkotyöskentelyssä.

Opetusministeriön taholta on hautaustoimilain ainoana ongelmana haluttu nähdä kirkon sisäinen rahanjakokysymys. Mikäli olen oikein ymmärtänyt kirkkohallituksen antamaa lausuntoa tai ainakin sitä keskustelua tuon lausunnon antamisen yhteydessä, siis lausuntoa, joka annettiin hautaustoimilain seurantatyöryhmälle, siinä kyllä selkeästi tuotiin esille, että ongelmia on muitakin, myöskin periaatteellisia. Mielestäni tässä talousvaliokunnan mietinnössä on tähän liittyen erittäin tärkeä lausuma sivulla 3. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhteisöverotuloista ei mainittujen, siis lähinnä hautaustoimen hoitamisen, tehtävien hoitamisen jälkeen jää varoja seurakuntien muiden luonteeltaan yhteiskunnallisten tehtävien kustannusten rahoittamiseen. Mainittiin muistaakseni summa 270 miljoonaa tai jotain. Mielestäni tämän näköalan esillä pitäminen ja toistuva muistuttaminen on kirkkohallituksen edunvalvontatehtävän tärkeimpiä tehtäviä jatkossa, se on prioriteettilistalla todella korkealla. Toivon, että tätä kysymystä kirkkohallituksen ei tarvitsisi kuitenkaan ikään kuin ulkoa päin huudella tai muistuttaa valtiovallalle, vaan toivoisin, että tämä viesti menisi myöskin opetusministeriöön ja siellä olisi ymmärtämystä sille, että nämä muutkin tehtävät ovat todella yhteiskunnallisen tuen ansaitsevia tehtäviä. Mainitaan nyt sitten vaikka iltapäiväkerhotoiminta. Toivon todella, että tuo edustaja Huttusen mainitsema, ikään kuin uhkavisio siitä, että nämä nyt sitten unohtuisivat, ei toteudu, vaan tämä pidetään sekä kirkkohallituksen työskentelyssä, että opetusministeriössä mielessä.


Paluu