Puheenvuoro



Reinikainen Tiina, edustaja

Otsikko:
Kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2015 kirkkohallituksen esityksestä 3/2014 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Keskiviikkona 6 päivänä toukokuuta 2015 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit.

Toivon, että saamme vietyä rakenneuudistuksen maaliin. Yhtymämalli turvaa sen, että yksittäiset ja erilaiset seurakunnat säilyttävät kasvonsa ja taloudellisesti vahvemmat tulevat heikompien seurakuntien avuksi, kuten täällä on jo moneen kertaan todettu. Sekin on sanottu, että kirkossa tarvitaan joka tapauksessa rakenneuudistus ja olisi sääli, jos paljon hyvää työtä, aikaa ja rahaa valuisi nyt hukkaan. Mikään malli ei ole täydellinen, eikä nyt kannatakaan takertua lillukan varsiin, mutta kokonaisuutta voi vielä loppumetreillä hioa. Siksi tartun yhteen jo esille nostettuun asiaan. Se on kysymys yhtymärovastin asemasta ja tehtävistä. Mihin yhtymärovastia tarvitaan ja miten virka asettuu johtamisjärjestelmään? Miten monta päällikköä ja millaisia päälliköitä yhtymässä tarvitaan? Oma näkökulmani tähän asiaan on hyvin pragmaattinen ja maanläheinen. Otan esimerkin Joensuun seurakuntayhtymästä, jonka palveluksessa olen. Joensuun seurakuntayhtymään kuuluu kuusi seurakuntaa ja niissä on jäseniä noin 53 000. Yhtymässä on kolme kaupunkiseurakuntaa ja kolme niin sanottua maalaisseurakuntaa ja näihin maalaisserkkuihin muuten kuuluu juuri niitä itäisen Suomen raja-alueita pitkine matkoineen, kuten Vaara-Karjalan seurakunta. Tämän tyyppisiä yhtymiä, joissa on sekaisin kaupunki- ja maaseurakuntia monet yhtymät tulisivat myös olemaan. Siinä mielessä Joensuun yhtymää voi pitää yhtenä toimivana tyyppiesimerkkinä. Johtavia viranhaltijoita, toisin sanoen johtajia ja päälliköitä, yhtymässämme on vain neljä: hallintojohtaja, yhteisen seurakuntatyön johtaja, kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimen päällikkö. Tällä resurssilla ja ammattitaidolla hoidetaan yhtymän hallinto, talous, yhteiset työalat joita on runsaasti, keskusrekisteri, henkilöstöhallinto, kiinteistöt ja hautaustoimi. Meidän hallintomme on siis kevyt ja tästä todellisuudesta katsoen kokoaikainen yhtymärovastin virka ei mielestäni ole kovin käytännöllinen ja tarpeellinen virka. Rakenneuudistuksen toteutuessa yhtymäämme tulisi lisää seurakuntia, ilmoittautuneitakin on jo ja viimeistään silloin tarvitsemme pikemminkin henkilöstöpäällikön, jota yhtymässä tällä hetkellä ei siis ole ja paine kasvaa myös talouden ja hallinnon johdossa.

Tässä esityksessä yhtymille annetaan mahdollisuus itse ratkaista päätyvätkö ne koko- vai osa-aikaiseen yhtymärovastiin. Puitelainsäädäntö ja joustavuus ovatkin ehdottomasti yksi tämän yhtymämallin rakenneuudistuksen etu. Yhtymärovastin virkaan on kuitenkin suunniteltu valmiiksi monen yhtymän kannalta toisarvoisia tai muiden toimijoiden kanssa päällekkäisiä tehtäviä, kuten kirkkoherrojen hallinnollisen esimiehen tehtävä. Silloin paine kokoaikaisuuteen kasvaa ja samalla lisääntyy byrokraattisuus ja hierarkkisuus sekä vaarantuu seurakuntien itsenäisyys. Sillä ei hallintoa ja toimintaa voi erottaa toisistaan. Emme tarvitse herroja, vaan tarvitsemme palvelijoita. Oman toimen ohella hoidettava yhtymärovastin virka on siksi useimmissa tapauksissa tarkoituksenmukainen ja riittävä. Ilman kirkkoherrojen hallinnollista esimiehisyyttä siihen luodaan myös realistiset mahdollisuudet. Monelle kirkkoherralle oman toimen ohella hoidettava yhtymärovastin tehtävä merkitsee tervetullutta työkiertoa, kunhan siihen varataan tarvittava resurssi. Esimerkiksi palkataan vastaavasti pappi seurakuntaan. Siksi tulen kannattamaan muutosehdotusta, joka tähtää kirkkoherrojen hallinnollisen esimiehisyyden poistamiseen esityksestä. Tämä ratkaisu pitää yhtymän kiinni siinä todellisuudessa, missä sen pitää olla seurakuntien parhaassa ja silloin myös yhtymät ovat parhaimmillaan. Ne ovat keveitä ja ennen kaikkea tarpeellisia yhteisiä asioita hoitavia palveluyksiköitä. Suuret linjat kuitenkin ratkaisevat, siksi monella tavalla hyvä rakenneuudistus kannattaa joka tapauksessa toteuttaa, sillä se on koko kirkon paras.


Paluu