Puheenvuoro



Tähtinen Tapio, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015, talousvaliokunnan mietintö 3/2016

Täysistunto:
Torstaina 12 toukokuuta 2016 klo 14:30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomukset antavat hyvän kuvan kirkon keskushallinnon ja hiippakuntien keskeisestä toiminnasta. Heti alkuun onkin syytä lausua kiitos kirkkohallituksen, Kirkon palvelukeskuksen ja hiippakuntien työntekijöille kaikesta viime vuonna tehdystä työstä, jota vuosikertomus pystyy vain rajallisesti kuvaamaan. Vuosikertomuksen ja tasekirjan esittämistapa on kehittynyt myönteiseen suuntaan esittämistapaa, tavoitteiden asettamista ja tulosten mittaamista tulee vielä parantaa, mutta suunta on oikea, hyvä niin. Lähetekeskustelussa eräissä puheenvuoroissa toivottiin joko enemmän tai yksityiskohtaisempaa tietoa vuosikertomuksiin sisällytettäväksi. Talousvaliokunta katsoo, että kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta tulee kertoa mahdollisimman avoimesti ja laajasti, mutta ei välttämättä osana nyt hyväksyttäviä ja käsiteltävänä olevia asiakirjoja. Tarkempia osasto- tai yksikkökohtaisia toimintakertomuksia, vuosikertomuksia, jossa toimintaa myös laajemmin kuvaillaan, on mahdollista julkaista erillisinä sähköisessä muodossa. Talousvaliokunta ei perinteiseen tapaan ole ottanut kantaa hiippakuntien toimintakertomusten sisältöön, ne on käsitelty hiippakuntavaltuustoissa, mutta esittää tällä kertaa kuitenkin toiveen. Olisiko hiippakuntien toimintakertomusten esittämistapaa mahdollista yhdenmukaistaa muun muassa niiden vertailtavuuden parantamiseksi? Hiippakuntien rahoitus on osa keskusrahaston talousarviota ja kirjanpitoa, ja siksikin niiden toiminnan yhteismitallisuutta tulisi kyetä arvioimaan. Rakenteen uudistaminen saattaisi soveltua esimerkiksi hiippakuntien dekaanien tehtäväksi.

Sijoitustoiminta onnistui kertomusvuonna hyvin eläkerahaston nettotuoton ollessa 6,2 %. Erityisen kiitoksen ansaitsee eläkerahastossa omaksuttu asenne ja käytännön toimintatavat sijoitustoiminnan eettisyyden ja vastuullisuuden osalta. Tältä osin kirkon sijoitustoiminta on ollut vuosien saatossa jopa edelläkävijä Suomessa. Kirkon yhteisen toiminnan osalta esimerkkinä onnistuneesta strategisesta hankkeesta talousvaliokunta nostaa esiin Lukkarin eli verkkosivujen julkaisujärjestelmän. Julkaisujärjestelmähanke oli hieno, minäkin jouduin kysymään, että mikä tämä Lukkari on, ja sain vastaukseksi: Se on julkaisujärjestelmä. Näin tässä oppii koko ajan uusia sanoja. Se on yhtenäistänyt seurakuntien visuaalista ilmettä verkossa ja sen avulla on kyetty palvelemaan monia seurakuntia, mukaan lukien ulkosuomalaisseurakuntia, joiden resurssit muutoin ovat varsin pienet. Talousvaliokunta näkee Kirkon palvelukeskuksen toiminnassa myönteistä kehitystä, mutta toivoo siitä huolimatta kirkolliskokouksen saavan vielä kuluvan vuoden aikana selvityksen Kirkon palvelukeskuksen projektin kokonaiskustannuksista mukaan lukien valmistelu- ja määrittelyvaiheen kulut, sekä selvityksen siitä, miten projektin oppeja voidaan jatkossa hyödyntää kirkon kehittämishankkeissa. Lisäksi talousvaliokunta toteaa, että asiakastyytyväisyys ei ole vielä tavoitteen mukainen, joten palvelun laatuun Kipassa tulee edelleen kiinnittää huomiota.

Talousvaliokunnan kannanottoihin sisältyy tausta-ajatuksena käsitys siitä, että seurakuntien talous tulee heikkenemään tulevina vuosina. Kehitys on todennäköisesti erilainen eri seurakunnissa, mutta kokonaisuudessa joka tapauksessa heikkenevä. Tämä tulee väistämättä tarkoittamaan sitä, että keskushallinnon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit vähenevät jatkossa. Vähenevät resurssit edellyttävät henkilöstöpolitiikalta ja henkilöstöjohtamiselta paljon. Talousvaliokunta katsoo, että henkilöstöstrategian ja henkilöstösuunnitelman laatiminen olisi välttämätöntä. Myös kulujen pienentäminen on pitkällä tähtäimellä aivan välttämätöntä. Totean vielä, että mietinnön taulukoissa olevat yksittäiset luvut ovat pyöristettyjä, joten summarivi saattaa poiketa tuloslaskelman tai taseen luvuista tai yhteen laskettuna hieman. Jos joku on käyttänyt taskulaskinta ja saanut eri lopputuloksen kuin tasekirjassa, se johtuu näistä pyöristyksistä. Lisään myös sen, että mietinnön lopussa valiokunnan jäsenten nimistä jäsen Hautala tarkoittaa Hautala J:tä eli Jukkaa. Siitä puuttuu tämä etukirjain. Valiokunnalla oli varsin rajallinen aika mietinnön tekemiseen, ja siksi kiitän erikseen valiokunnan jäseniä ja valiokuntasihteeriä tehokkaasta työskentelystä. Mietintö on nyt teidän arvioitavananne.


Paluu