Puheenvuoro



Kinnunen Kari Pekka, edustaja

Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 1/2009)

Täysistunto:
Maanantaina 4 päivänä toukokuuta 2009 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Kirkkoherran vaalitavan muutosta koskeva valmistelu on mielestäni hyvin perusteellinen. Se antaa kirkolliskokouksen jäsenille paljon taustatietoa siitä, miten kirkkoherranvaali on kehittynyt hyvin pitkälläkin aikavälillä meidän maassamme ja mikä on tilanne naapurimaissa nyt. Nykytilanne Suomessa on kuvattu luotettavasti niin kuin tietenkin täytyy ollakin. Myös teologinen taustan selvitys on erinomaisen mielenkiintoista luettavaa. Valmisteluille täytyy antaa lämpimät kiitokset. Kirkkoherran roolin muuttuminen on myös kuvattu hyvin. Lukija saa selkeän kuvan viran monista tarpeista ja painopisteiden muutoksista. Merkille pantavaa on se, että johtamis- ja hallintotehtävillä on nykyisin yhä suurempi osa kirkkoherran työssä. Kun olen toiminut juuri virkaan tulleiden kirkkoherrojen kouluttajana Kirjo 2 -kursseilla huomasin siellä sen asian, että pääsääntöisesti samat hallinnolliset tehtävät koskevat sekä pienten että suurten seurakuntien kirkkoherroja. Lähinnä henkilöstöhallinnossa on tietenkin suurissa seurakunnissa paljon enemmän työtä. Monelta osin viran vaatimukset ovat hyvin samantyyppisiä, oli sitten kysymys suuresta tai pienestä seurakunnasta. Toisaalta tietenkin pienen seurakunnan kirkkoherralla on käytettävissään paljon vähemmän aputyövoimaa, jolle voi erilaisia tehtäviä delegoida.

Esityksen tavoitteet ovat hyvät, haku- ja valintaprosessin tulisi luoda edellytykset parhaan ehdokkaan valinnalle ja lyhentää ja yksinkertaistaa itse vaaliprosessia. Esitys päätyy ratkaisuun, jonka mukaan ei tulisi suostua kahden vaalitavan ratkaisuun, siis siihen, että seurakunnalla tai kapitulilla olisi mahdollisuus päättää, suoritetaanko vaali niin sanottuna kansanvaalina vai luottamuselinten toimittamana. Tätä esityksen kohtaa kyllä jään aika paljon pohtimaan, piispa Salmen tavoin, onko se viisasta. Tiedämme varmaan useimmat sen, että tämä valmistelu on tehty kirkolliskokouksen tehtäväksiannon pohjalta, ja yleisenä tietona on se, että valmistelun yhteydessä olisi ollut halukkuutta esittää myös välillistä vaalia tai pohtia sitä, mutta kun tehtäväksi antoon se ei sisältynyt, näin ei tehty.

Mutta nyt sitten itse ehdotukseen ja muutamiin sen kehittämismahdollisuuksiin. En pidä hyvänä sitä, että kapitulin roolia on supistettu noin merkittävästi. Sen roolihan ehdotuksen mukaan tulisi olemaan se, että se antaisi seurakunnalle lausunnon, jossa lähinnä todettaisiin hakijoiden kelpoisuus ja arvioitaisiin heidän ansioitaan. Pidän puutteena sitä, että kapituli ainoana ulkopuolisena tahona ei voisi laittaa hakijoita enää mahdollisimman objektiiviseen järjestykseen. Mielestäni me tarvitsisimme juuri kirkkoherran vaalissa sitä, että joku katsoisi sen kunnolla läpi, oman runsaan tietämyksensä pohjalta voisi laittaa heidät järjestykseen ja ottaisi tietenkin valmisteluissaan vielä huomioon viran erityiset tarpeet, jotka seurakunta ilmaisisi. Olen itse sitä mieltä, että kolmen hakijan asettaminen vaalisijoille riittäisi, neljäs vaalisija ei olisi tarpeen. Sehän aiheuttaa nykyään kaikkein suurimmat ristiriidat hyvin tiedetyin syin. Esimerkiksi Helsingissä äsken toteutettu kirkkoherranvaali on herättänyt nykyisestä vaalikäytännöstä johtuen laajan ja oikeutetunkin polemiikin. Kapitulin tekemän vaaliehdotuksen jälkeen olisi luottamushenkilöiden mahdollista toimittaa vaali sekä vaaliehdotusta kunnioittaen, omaa viisauttaan käyttäen ja seurakuntansa jäsenistöä kuunnellen, kuitenkin oman itsenäisyytensä säilyttäen. Minä oletan, olen kuullut niin paljon siitä ja oletan sen mukaisesti, että tämä esitys ei menisi täällä lävitse. Onhan se merkille pantavaa, että neljä kapitulia asettui esitystä puoltamaan ja vastaavasti neljä sitä vastusti yhden esittäessä mahdollisuutta kahdentyyppiseen vaalikäytäntöön. Kuitenkin ajattelen, että niillä malleilla, joita itse tässä esittelin, jossa olisi kapitulin rooli selvästi vahvempi kuin tuo esitys, oltaisiin lähestymässä sellaista tulosta, joka voitaisiin kirkossa hyväksyä. Tehty työ ei ole näin ollen turha, vaikka se ei vielä menisikään lävitse. Itse siis kannatan välillistä vaalia ja kapitulin vahvaa kolmen henkilön ehdolle panoa. On tärkeätä, että kirkkoherranvaalin kehittämistyötä jatketaan kirkolliskokouksemme keskustelujen osoittamassa suunnassa.



Paluu