Vuoden 2010 talousarvio laadittiin alunperin 2,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Toteutunut tulos on kuitenkin 0,8 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos parani talousarviossa 3,1 milj. euroa. Näin voi sanoa, että taloudenhoito on onnistunut hyvin, ja se on ollut vastuullista kaikilla tasoilla.

Kirkon eläkelaitos on oma itsenäinen kokonaisuutensa Keskusrahaston toiminnassa. Eläkerahastolla pyritään turvaamaan eläkkeiden maksukyky pitkälle tulevaisuuteen. Rahasto kehittyi viime vuonna suotuisasti, sijoitustoiminnan tuotto oli peräti 13,79 %. Pitkän aikavälin nettotuotto on ollut 8,72 % ja reaalinen vuosituotto 6,89 %. Siis enemmän kuin nämä meidän eläkemaksuun liittyvät tietomme pitivät sisällään, paremmat. Eläkerahaston koko on 957 milj. euroa, mikä on nyt jo lähellä vuonna 2000 asetettua epävirallista miljardin euron tavoitetta. Eläketoiminnan tuloista voitiin siirtää rahastoon 19,7 miljoonaa.

Eläkerahasto on kasvanut, mutta niin ovat kasvaneet myös eläkemenot. Kirkon henkilöstön ikärakenteesta johtuen vanhuuseläkkeiden kasvu on viime vuosina ollut tuntuvaa, ja sama kehitys jatkuu edelleen. Kasvun on arvioitu jatkuvan noin 10 %:na vuosittain. Valiokunnan mietinnön sivulla 4 on taulukko, jossa näkyy eri eläkelajien kehitys vuodesta 2007 vuoteen 2010. Se osoittaa nimenomaan, että vanhuuseläkkeissä tämä kasvu on tapahtunut. Viime vuonna valmistui uusi eläke-ennuste. Se on tärkeä ja tarpeellinen asiakirja, joka antaa mahdollisuuden arvioida eläkerahaston riittävyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Ennuste osoittaa, että eläkevastuusta huolehtiminen on vaativa tehtävä, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja joka vaatii kirkon talouden kannalta varsin kipeitä ratkaisuja. Näihin me tässä salissa pääsemme palaamaan syksyn täysistunnossa.

Keskusrahaston muuhun toimintaan sisältyy kirkon yhteinen toiminta, hiippakunnallinen toiminta ja avustukset. Talousarviossa muuhun toimintaan varattiin 54,5 milj. euroa. Toteutuma oli 52 milj. euroa. Säästö siis 2,5 milj. Yhteisestä toiminnasta säästyi 0,9 milj., hiippakunnallisesta toiminnasta 0,4 milj., ja avustuksia myönnettiin 1,1 milj. euroa talousarviota vähemmän. Avustusten säästö toteutui rakennusavustuksista, joita seurakunnat anoivat vähemmän kuin oli ajateltu.

Toimintakertomuksesta talousvaliokunnan arvioitavaksi kirkon strategisista hankkeista tulivat Kitke-hanke ja HeTa-hanke. Kitke-hanke, johon sisältyy muun muassa kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä, on ollut erittäin vaativa. Sen käyttöönottoa päätettiin keväällä 2010 lykätä vuoden 2011 alusta tämän vuoden joulukuuhun. Lykkääminen oli perusteltua, jotta järjestelmän toimivuudesta pystytään varmistumaan. Jäsentietojärjestelmä on asia, jossa ei ole varaa suuriin virheisiin. Kitke-hanketta voi sen vaativuudesta huolimatta sanoa kehitetyn myönteisellä tavalla vuonna 2010. Hankkeen kustannukset viime vuonna olivat 2,3 milj. euroa, ja hankkeen kokonaiskustannukset tähän mennessä ovat olleet 7,2 milj. euroa. Ihan muistista nyt joudun poimimaan sen, että hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 10 milj. euroa, silloin kun se hyväksyttiin, ja sen säästöiksi 10 vuoden toimintakauden aikana 30 milj. euroa. Näin ollen näyttäisi siltä, että Kitke-hanke on pysynyt hyvin siinä suunnitellussa kustannusarviossa. HeTa-hankkeen toteuttamisesta kirkolliskokous teki ansiokkaan päätöksen toukokuussa 2010. Hankkeen toteuttamista on jatkettu kirkkohallituksessa, ja hankkeen voi katsoa edenneen suunnitelmien mukaisesti vuonna 2010. Kokonaiskustannukset tähän mennessä ovat 1,5 milj. euroa. HeTa-hankkeeseen liittyen talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kirkkohallitus seuraa aktiivisesti hankkeen etenemistä, sen kustannuksia, sekä raportoi niistä. Hankkeen arvioitiin tuovan merkittäviä kustannussäästöjä, näiden toteutumista tulee seurata kokonaiskirkon ja seurakuntien tasolla sekä raportoida myös siitä.

Kirkon yhteisen toiminnan osalta tahdon nostaa esiin erityisesti vastuullisen sijoittamisen projektin, joka päättyi vuonna 2010 ja on sen jälkeen vakiinnutettu osaksi Keskusrahaston toimintaa. Vuonna 2008 aloitetussa projektissa on monta osa-aluetta, joissa kaikilla on saavutettu myönteisiä tuloksia. Nämä osa-alueet ovat seurakuntien vastuullisen sijoitustoiminnan tietotason nostaminen ja osaamisen kehittäminen, kirkon aktiivisen omistajapolitiikan kehittäminen, verkostoituminen muiden sijoittajien kanssa ja erilaisten aloitteiden tekeminen, vastuullisen sijoittamisen käsitteiden selkiyttäminen ja yleinen tiedottaminen. Yksityiskohtia kuvaamatta voi sanoa, että projektissa on syntynyt vastuulliseen sijoittamiseen liittyvää materiaalia, luotu yhteyksiä, vaikutettu yritysmaailmassa ja annettu tukea myös kirkon ulkopuolisten sijoittajien vastuullisen sijoittamisen käynnistämiseen. Verkostoituessaan se on toteuttanut kirkon perustehtävää: oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden edistämistä yhteiskunnassa. Aika monella tavalla ja yllättävissäkin paikoissa kirkko voi toteuttaa perustehtäväänsä.

Sisälukutaitoisille ihmisille ei liene tarpeen referoida tämän laajemmin valiokunnan mietintöä, todetaan vain, että tilivuoden tulos oli 773 000 euroa, rahastosiirtojen kanssa ylijäämä oli 951 000 euroa. Kirkkohallitus esittää, että ylijäämä kirjataan omaan pääomaan lisäykseksi edellisten vuosien ylijäämään. Kirkon keskusrahaston toimintaa ja taloutta on talousvaliokunnan näkökulmasta hoidettu erittäin hyvin. Siitä kiitos kaikille vastuunkantajille.

Paluu