Puheenvuoro



Marjanen Jaana, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2009 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 (Kirkkohallituksen esitys 4/2008)

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä marraskuuta 2008 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Jatketaan sieltä Kuopion torilta, jossa jo käväisimme. Puheenvuoroni liittyy HeTa-hankkeeseen. Se näyttää kulkevan eteenpäin kuin juna. Edustaja Sipola oli jo valmis vetämään hätäjarrua. En kuitenkaan tässä vaiheessa tarttuisi siihen kahvaan, mutta hidastaisin vauhtia, kuten vierustoverini, edustaja Malinenkin esitti. Paljon on tehty selvitystyötä, mutta silti hanke herättää useita kysymyksiä, kuten tässä keskustelussa on kuultu.

Yksi tärkeimmistä on oletettu kustannussäästö, johon talousvaliokunta jo keväällä tilinpäätöksestä esittämässään mietinnössään liittyi. Kustannussäästö kokonaiskirkolle, siis keskusrahastolle ja seurakunnille yhdessä. Seurakunnissa tarvitaan edelleen talous- ja henkilöstöhallinnon osaamista, kuten on todettu. Päätetäänhän palkoistakin nyt uuden palkkausjärjestelmän myötä seurakunnissa. Tässä tilanteessa on kysyttävä syntyykö oikeasti kustannussäästöä ja annettava siitä riittävät selvitykset ennen varsinaista päätöksentekoa.

Toinen tärkeä HeTaan ja näihin kustannussäästöihinkin vaikuttava asia on tulevaisuuden seurakuntatalouksien määrä. Se vähenee kuntaliitosten ja ehkä myös vapaaehtoisesti muodostettavien seurakuntayhtymien myötä. Tällä hetkellä kirkon yhteisin eli keskusrahaston varoin on menossa monia yhteistyöselvityksiä, muun muassa Pohjois-Savossa 24:n seurakunnan kesken. On oletettavaa ja hyvin todennäköistä, että nämä selvitykset johtavat yhteistyösopimuksiin talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Tuntuukin, että tässä kohtaa keskusrahaston varoin ajamme yhtä aikaa kahdella raiteella. Selvitämme sopimuspohjaista yhteistyötä ja rakennamme palvelukeskusta samoja asioita hoitamaan.

Ajattelenkin, että talousarvioehdotukseen sisältyviä varoja ei tässä vaiheessa voitaisi myöntää muuhun kuin suunnitteluun ja selvityksiin. Me tarvitsemme lisää tietoa. Siis ei hätäjarrua, vaan hitaampaa vauhtia, jotta saamme mahdollisimman paljon oikeaa tietoa, jota tarvitsemme päätöksenteon pohjaksi ja jotta sitä oikeaa tietoa liikkuisi myös tuolla kentällä, ettei HeTa-juna pysähtyisi aseman sijasta vasta siellä Kuopion torilla arpamyyjän kojulla.


Paluu