Puheenvuoro



Kaskinen Anna-Mari, edustaja

Otsikko:
Yleisvaliokunnan mietintö 1/2007 edustaja-aloitteesta 2/2006, joka koskee kirkkoherranvaalin muuttamista välilliseksi vaaliksi

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä toukokuuta 2007 klo 14.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Jotkut tässä salissa vuosien varrella käytetyt ilmaisut ovat jääneet erityisen hyvin mieleeni. Käsillä olevan aloitteen lähetekeskustelussa edustaja Tynkkynen alusti aloitettaan välillisen vaalin siirtymisestä kertomalla esimerkin eräästä kirkkoherran vaalista, jossa iäkkään puoleinen seurakuntalainen totesi jotenkin tähän tapaan "ei me tuota oteta, kun sen leuka väpäjää". Tämä varoittava esimerkki kuvaa ehkä pähkinänkuoressa syytä sille, miksi aloite on nyt käsiteltävänä. Ymmärrän kyllä hyvin tarpeen vaalitavan uudistukselle, erityisesti suurissa seurakunnissa ja yhtymissä. Arvellaan ehkä, että tavallisella riviseurakuntalaisella ei ole tarpeeksi tietoa ja edellytyksiä valita kirkkoherraa. Hän kiinnittää liikaa huomiota toissijaisiin asioihin, hän ei voi ymmärtää millaista johtajaa seurakunta todella tarvitsee. Hän ajattelee sydämellä, ei järjellä. Hän etsii paimenta, ei hallinnollista johtajaa. Onko todella näin? Onko se, mikä väpäjää, kirkkoherrakandidaatin leuka vai onko katsojan silmissä vikaa, joka olisi korjattavissa uusin silmälasein. Nykyisillä seurakuntalaisilla, meillä kaikilla maallikoilla on aivan eri tarkkuutta edustavat silmälasit kuin edeltäjillämme muutamia vuosikymmeniä sitten. Meillä on käytössämme monia välineitä, joiden avulla me eri-ikäiset seurakuntalaiset voimme tutustua hakijoihin, lehtien ja netin välityksellä, vaalipaneeli- ja keskustelutilaisuuksia ja kyselytunteja unohtamatta. Yleisvaliokunta toteaa luvussa yleisen vaalin vahvuudet ja heikkoudet: tuomiokapitulin tekemä, myös seurakunnan omat kehittämistarpeet huomioon ottava ehdollepano tukee seurakuntalaista hänen harkitessaan omaa äänestyspäätöstään. On totta, että hallinnolliset taidot painottuvat tulevaisuudessa kirkkoherran työssä. Mutta eikö juuri tätä tuomiokapitulin tekemää selvitystä voisi kehittää siihen suuntaan, että tuomiokapituli antaisi myös äänestäjien käyttöön seurakunnan johtamistaidon tutkintoon perustuvan lausunnon hakijan hallinnollisista taidoista. Tämä johtamistaidon tutkintahan on melko lailla uusi vielä ja on vasta muutaman vuoden ajan ollut sellaisia kirkkoherraksi pyrkijöitä, joilla on hallussaan tämä tutkinto. Ja näin seurakuntalaisille voitaisiin tehdä tiettäväksi, mitä ominaisuuksia seurakunnan johtajalta kyseisessä historiallisessa tilanteessa ja kyseisessä seurakunnassa odotetaan. Elias Lönnroth totesi aikanaan: "Eivät suomalaiset ole niin tyhmiä kuin yleensä luullaan, he tarvitsevat vain omankielisiään kouluja." Minäkin uskon suomalaisten seurakuntalaisten kykyyn oppia uutta, käyttää omia aivojaan. Uskon siihen, että he kyllä nykytilanteessakin pystyvät tekemään viisaita johtopäätöksiä hakijoista, kunhan tiedotustoiminta on ajan tasalla. Ajatellen koko Suomen tilannetta, josta täällä on useampaan kertaan puhuttu, rinnakkaiseen vaalitapaankin siirtyminen olisi parempi ratkaisu, kuin siirtyminen pelkästään välilliseen vaaliin, vaikka tässä rinnakkaisessa vaalitavassa onkin lukuisia ongelmia. Kirkossamme halutaan tällä hetkellä vahvistaa jäsenyyttä. Uskoisin näin maallikkona, että jos kirkkoherran vaalissa siirrytään välilliseen vaaliin, monet kirkon uskolliset jäsenet ja kirkollisverojen maksajat ajattelevat, ettei heihin enää luoteta. Meidän täytyy varoa, ettei lapsi lennä ulos suoralla vaalilla valitun kirkkoherran mukana.


Paluu