Puheenvuoro
Eero Paavo
,
edustaja
Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 1/2009)
Täysistunto:
Maanantaina 4 päivänä toukokuuta 2009 klo 13.00
Teksti:
Kunnioitettu herra arkkipiispa. Olen aikoinaan ottanut osaa lähetekeskusteluun tämän asian tiimoilta ja ollut tällöin vahvasti vanhan käytännön kannalla. Näin mieli saattaa muuttua, kuten minulle on nyt käynyt. Tähän ovat olleet monet asiat vaikuttamassa. Rakennemuutosvauhti seurakuntarakenteessa ja samalla kirkkoherrojen määrän väheneminen on yksi tällainen. Samaan aikaan käsite hengellinen johtajuus on jossain määrin murentumassa. Olemmehan kaikki kuulleet tunnustettuja todistuksia täälläkin siitä, että privatisoitunut hengellisyys, uskonnollisuus, on varsin voimakkaasti kasvanut. Ihmiset haluavat olla kovin yksityisiä näitten asioitten tiimoilla. En tästä huolimatta ole haluamassa purkaa näitä johtajuuskäsitteitä kirkon säädöstöstä, mutta reaaliteeteista on kuitenkin kysymys. Haluan myös olla tukemassa muutosta, jossa kirkon imagoa jatkossa varjeltaisiin tilanteissa, joissa nyt äänestysprosentti kirkkoherrojen paikkoja täytettäessä näyttää kahta kolmea prosenttia.
Täällä on korostettu kirkkoherran, seurakunnan oman näköisen kirkkoherran, saamisen oikeutusta, että jokaisen seurakunnan täytyy lopulta saada tuomiokapitulin avustuksella sellainen kirkkoherra, jota seurakunta tarvitsee. Miten vaatimukset seurakuntien välillä sitten poikkeavat? Hallinnon rakenne ja koko ovat tietysti yksiä tällaisia tekijöitä. Mitä ne muut tekijät mahtaisivat olla. Tämä kysymys on ainakin minua hämmentänyt. Jos vielä kriittisesti tarkastellaan hetki kysymystä, miten tänä päivänä kirkkoherran virkoja täytetään. Suora vaali ei nytkään ole särkymätön käytäntö. Jos kaksi seurakuntaa lakkautetaan ja muodostetaan uusi seurakunta, kirkkoherranhan nimittää viime kädessä kirkkohallituksen täysistunto. Siinä ei kysytä yhdistyneen seurakuntaväen keskuudesta, kenet se haluaa kirkkoherraksi. Tämä on myös mahdollisesti lisääntyvä käytäntö seurakuntia karsittaessa ja paikkoja täytettäessä. En ole asiassa ns. hyvä asiantuntija, enkä tunne tapahtumahistoriaa ja näkymiä, mutta tällainen olettamus minulla on.
Kun kävimme aikoinaan tämän asian lähetekeskustelua, muistelen, että edustaja Heikki Kotila nosti ensimmäisenä tämän kysymyksen kahden vaalitavan käytännöstä oivallisesti esille. Vauhti oli ehkä tuolloin siinä määrin kovaa, tämän esityksen mukaisen muutoksen hakemiseksi, että ajatus ei ehtinyt saada riittävää huomiota. Nyt täällä salissa kirkkohallituksen täysistunnon jäsen edustaja Marjaana Perttula minusta kunnioitettavalla tavalla toi eriävän mielipiteen salin tietoisuuteen siitä, että kahden vaalitavan ajatus on ollut myös kirkkohallituksen täysistunnossa esillä. Tämä vaihtoehto on minusta jotenkin keskustelun tiimoilta noussut nyt entistä enemmän varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Asian jatkovalmistelun kannalta haluan kirkkoneuvos Pihlajalta kuulla, onko mahdollista, että lakivaliokunta voisi tarkastella tämänkin vaihtoehdon tämän lähetekeskustelun pohjalta tulevaa mietintöä laatiessaan, ottaa se vakavasti vielä yhtenä vaihtoehtona huomioon. Kiitos.
Paluu