Puheenvuoro



Kaskinen Anna-Mari, edustaja

Otsikko:
Seurakunta-nimen ja alueseurakunta-nimen käytön ero (Hiippakuntavaltuuston esitys 3/2008)

Täysistunto:
Tiistaina 4 päivänä marraskuuta 2008 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Lapuan hiippakunnan hiippakuntavaltuusto on puuttunut oleelliseen ja tärkeään asiaan. Nimellä on väliä. Kun rakenteet muuttuvat, täytyykö kaiken muunkin muuttua niiden mukana? Millaisella yksiköllä on oikeus käyttää seurakunnan nimeä? Hiippakuntavaltuusto osuu naulan kantaan todetessaan: seurakunnan nimen menettäminen on seurakuntalaiselle usein merkittävämpi muutos kuin hallinnollinen muutos, joka ei vaikuta seurakunnan toimintaa. Ymmärrän niin, että aloitteen tekee ajankohtaiseksi Jyväskylän seurakunnan alueella tapahtunut rakennemuutos, jossa seurakunta on jakaantunut yhdeksään alueseurakuntaan. Edustaja Keskitalo kuitenkin kertoi, että aloite ei suoranaisesti liity Jyväskylän tilanteeseen. Alueseurakunta, sellaisena kuin se Jyväskylässä nähdään, on jumalanpalvelusyhteisö, toiminnallinen yhteisö, työyhteisö sekä alueneuvoston kautta myös hallinnollinen yksikkö. Jumalanpalvelusten ohella sen toimialaan kuuluvat paikallisseurakunnan tehtävät, kuten musiikkityö, diakoniatyö, lapsi- ja perhetyö, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö, rippikoulutyö sekä kirkolliset toimitukset. Alueen neuvostoille myönnetään määräraha ja ne voivat valita työntekijöitä. Tällainen lista oikeuttaisi seurakunta-nimen käyttöön monissa kirkoissa. Vain hallinnolliset yhteiset seurakuntapalvelut sekä tukipalvelut hoidetaan keskitetysti. Miksi alueseurakunta ei voisi käyttää nimeä seurakunta? Ratkaiseeko hallinto vai toiminta?

Käsittääkseni Jyväskylän mallin mukainen seurakunta pohjautuu suoraan kirkkolainsäädännön tuntemaan seurakuntapiiri-käsitteeseen. Alueseurakunta-sanaahan nykyinen kirkkolainsäädäntö ei tunne. Jyväskylän mallin mukainen alueseurakunta tulee lähelle kappeliseurakunnan mallia. Erona lienee lähinnä vain se, että alueseurakunnan johtosäännön vahvistaa kirkkovaltuusto, kappeliseurakunnan ohjesäännön tuomiokapituli. Jos seurakunta-nimi otetaan käyttöön niin että se koskee niitä aluetyön yksiköitä, jotka ovat samalla jumalanpalvelusyhteisöjä, tulee myös muu asiaan liittyvä nimistö asettaa tarkastelun alle. Kuten edustaja Keskitalo totesi, harkittavaksi tulisivat juuri nimikkeet kappeliseurakunta, seurakuntapiiri ja kirkkopiiri. Jos ollaan johdonmukaisia, tulisiko myös näistä jumalanpalvelusyhteisöistä käyttää seurakunta-nimeä? Lapuan hiippakunnan hiippakuntavaltuusto esittää edelleen, että alueseurakunta-nimeä tulisi käyttää paikallisesta, hallinnollisesta yksiköstä. Tässä ehdotuksessa hiippakuntavaltuusto, kuten on todettu, näkee itsekin ongelmia. Ja kieltämättä esitys tältä osalta vaikuttaa vielä hieman keskeneräiseltä. Jos seurakunta-nimen käyttö laajennettaisiin hiippakuntavaltuuston esittämällä tavalla, pitäisi mielestäni hallinnolliselle yksikölle antaa joku toinen nimi kuin alueseurakunta, niin kuin tässä on jo todettu - ja koska alueseurakunnalla on jo vakiintumassa tietty käyttö. Yhdyn edustaja Keskitalon esittämään näkemykseen, jonka mukaan etuliitettä alue ei voida käyttää perusyksiköstä suomen kielessä ilman ongelmia. On myös merkille pantavaa, että alueseurakunta-nimike on edustaja Keskitalon mukaan saanut alueella positiivista vastakaikua. Kuitenkin nimistö on nyt asetettava tämän aloitteen pohjalta vakavasti perusteelliseen tutkintaan. Sopivaa nimeä ei ole vielä keksitty, uskoisin näin. Harkinnan arvoinen on edustaja Kotilan juuri esittämä pastoraatti-sana. Oma kysymyksensä on se, minkälaista lainsäädännöllistä muutosta tällainen nimikkeistön uudistus edellyttäisi. Olisiko pienemmässä uudistuksessa mahdollista vain tyytyä kodifiointityöskentelyn yhteydessä tapahtuviin muutoksiin, olisiko jossain määrin mahdollisuus nimistöä uudistaa vain ohjeistamalla seurakuntia.

Tietyistä ongelmista huolimatta Lapuan hiippakunnan esitys pitää ottaa todella vakavasti. Seurakunta-sana on suomalaisilla selkäytimessä. Seurakunta on sydämen asia. Rakenneuudistusta kohtaan tunnettu pelko kilpistyy usein tutun, rakkaan seurakuntanimen muuttumiseen tai häviämiseen maailman kartalta. Kuten piispa Huotari totesi, muutosta hallintorakenteissa eivät seurakuntalaiset edes välttämättä huomaa. Koska asiaan liittyy myös lainsäädäntöön liittyviä näkökohtia, toivon että myös lakivaliokunta voisi lausua asiasta.


Paluu