Herra arkkipiispa. Puheenvuoroni käsittelee hiippakunnalliseen toimintaan ja erityisesti Mikkelin hiippakunnalle talousarviossa myönnettäväksi esitettyä määrärahaa. Tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto esittivät talousarviokehyksen mukaisen määrärahan korotusta 55 000 eurolla. Seitsemän kirkolliskokouksen jäsentä on tehnyt samansisältöisen talousarvioehdotuksen.

Kirkon keskusrahaston talousarvion sivuilta 17 ja 18 käy ilmi, ettei kirkkohallitus puolla talousarvioehdotuksen hyväksymistä. Tekstistä ei näy, että kirkkohallitus oli asiasta erimielinen. Kirkkohallituksen syyskuun täysistunnon pöytäkirjasta ilmenee, että toimitetussa äänestyksessä äänet jakautuivat tasan 7-7. Näin puheenjohtajan ääni ratkaisi, ettei Mikkelin hiippakunnalle esitetä määrärahakorotusta. Tämä on valiokunnan hyvä tietää, kun se käsittelee hiippakunnallisen toiminnan määrärahaa.

Kirkkohallitus perustelee talousarvioehdotuksen hylkäämistä sillä, että kaikkia hiippakuntia on kohdeltava rahanjakotilanteessa tasapuolisesti yhteisiä sopimuksia noudattaen. Lisäksi sivulla 17 selostetaan hiippakuntien välisen rahanjakomallin käyttöön ottamista vuoden 2008 määrärahoja jaettaessa ja kuinka tämä rahanjakomalli päivitettiin keväällä 2015 vastaamaan tämän hetken tilannetta. Tähän kirkkoneuvos Rantanen äsken viittasikin esittelypuheenvuorossaan. Tähän totean seuraavan.

Tasapuolisuus ja yhteisten sopimusten noudattaminen on oikea periaate. Mutta miksi vuodesta 2008 tähän vuoteen saakka ei rahanjakomallia päivitetty, toisin sanoen yhteistä sopimusta noudatettu? Olisi kiinnostavaa nähdä, mikä olisi ollut Mikkelin hiippakunnalle kuuluva määräraha 2008 - 2014, jos kaavaa olisi koko ajan päivitetty. Olisiko tuomikapituli tehnyt tappiota, ja olisiko sitä tarvinnut kattaa rahastosta, vai olisiko Mikkelin hiippakuntakin saanut lievää ylijäämää ainakin joiltakin vuosilta, kuten useimmat muut kapitulit, ja olisiko se pitänyt Mikkelin kapitulin talouden pinnalla muiden tuomiokapitulien tavoin? On syytä huomata, että tätä ennen aiemmin liikaa saaneilta ei ole vähennetty mitään. Kun Mikkelin hiippakunta viime vuonna ensi kerran miltei sai nenän pinnalle, niin nyt määrärahaa vähennetään ja se vajoaa jälleen pinnan alle.

Tasapuolisuuteen vedoten kirkkohallitus lisää niiden tuomiokapitulien määrärahaa, jotka ovat vuosittain tehneet ylijäämää. Sen sijaan Mikkelin hiippakunnan määräraha ei ole riittänyt viime vuosien aikana normaalin perustoiminnan rahoittamiseen ja ylläpitämiseen. Tasapuolisuuden nimissä sitä nyt esitetään entisestään pienennettäväksi. Tätäkö on tasapuolisuus? Eikö tasapuolisuutta olisi se, että kaikilla hiippakunnilla olisi samanlaiset edellytykset hoitaa tehtävänsä?

Oma kysymyksensä on rahanjakomallin tarkoituksenmukaisuus. En käy tässä sitä sen enempää läpi, vaan viittaan Mikkelin hiippakunnan talousarvioehdotuksen perusteluihin sivuilla 37 ja 38. Toivon valiokunnan perehtyvän asiaan tarkemmin. Mikkelin hiippakunta on ainoa, jolle osoitettu määräraha ei ole ollut toistuvasti riittävä tuomiokapitulin perustoimintaan.

Hyvät kirkolliskokousedustajat. Hiippakunnalliseen toimintaan esitetään Kirkon keskusrahaston talousarviossa yhteensä 13 900 000 euroa. Tässä kokonaisuudessa Mikkelin hiippakunnan 55 000 euron korotusesitys on pieni, puhumattakaan koko keskusrahaston talousarvion loppusummasta. Kirkon keskusrahaston rahavarat olivat viime vuoden lopussa 41,7 miljoonaa euroa, kuten kirkkoneuvos Rantanen äsken esitti. Se mahdollistaa muun muassa Kirkon palvelukeskuksen lainan takaisinmaksusta luopumisen. Toivon samanlaista järjenkäyttöä myös Mikkelin hiippakunnan määrärahakorotukseen. Tuomiokapituli on seurakuntia varten ja mielellään palvelee niitä, kunhan sen toimintaedellytykset turvataan. Mikkelin hiippakunta ei tahdo mitään ylimääräistä, ainoastaan pääsemistä samalle tasolle muiden hiippakuntien kanssa.

Lopuksi kiinnitän huomiota talousarvion sivulla 17 olevaan epäselvyyteen. Tekstissä todetaan, että "Kehykset vahvistettiin siten, että niiden hiippakuntien, joiden määräraha oli tarkistuslaskentaan verrattuna liian alhainen (Turku, Tampere, Oulu, Mikkeli, Kuopio, Lapua), määrärahaa lisättiin erotuksen verran. Määrärahaa liikaa saaneiden hiippakuntien (Mikkeli, Porvoo, Helsinki) määrärahaa vastaavasti vähennettiin." En ymmärrä tätä kirjausta, josta ensinnäkin puuttuu Espoo kokonaan ja Mikkeli on kahdessa paikassa. Ilmeisesti tässä on kyse vain virheestä, mutta toivon valiokunnan tarkistavan asian.

Paluu