Puheenvuoro



Paarma Jukka, arkkipiispa

Otsikko:
Kirkkohallituksen kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2005 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Täällä on kaksi sellaista kysymystä, jotka eivät oikeastaan kuulu kirkkohallitukselle, pikemminkin piispainkokoukselle, mutta niitä ei piispainkokouskaan ole käsitellyt. Kun asiat ovat aika mielenkiintoisia, ainakin minusta, niin päätin kuitenkin yrittää vastata ihan itsekseni. Ne kuuluvat myöskin yhteen samaan, suureen kokonaisuuteen. Luen ensimmäisen. "Kenian kirkon piispa Obare on vihkinyt Ruotsin evankelisluterilaisen kirkon papin piispaksi. Toimenpide on aiheuttanut skisman sisarkirkossamme. Ruotsalainen piispa on puolestaan vihkinyt pappeja, muun muassa yhden oman kirkkomme jäsenen. Monilla seurakunnilla on lähetyksen nimikkoyhteyksiä Kenian kirkkoon. Miten seurakunnissa olisi suhtauduttava yhteistoimintaan Kenian kirkon kanssa piispa Obaren toiminnan jälkeen?"

Tämä tapahtumakuvaus on varmasti ihan oikea. Tämähän on hyvin tunnettu tapaus. Göteborgissa niin sanotun "Missionprovinsin" yhteydessä tapahtui tällainen piispan- ja pappisvihkimys. Yhden Kenian luterilaisen kirkon piispa Obare toimitti vihkimyksen, jossa hän vihki erään eläkkeellä olevan papin piispaksi. Epäselvää on, että minkä kirkon piispaksi. Ruotsin kirkko on ilmaissut oman kantansa, että tämä on merkinnyt uuden kirkon perustamista Ruotsiin. Sen sijaan Missionsprovinsin taholta on ilmaistu, että sitä ei ole tarkoitettu, vaan tämä Missionsprovins, jonka piiriin tämä uusi piispa on vihitty, on edelleen yhdistys, joka haluaa toimia kirkon yhteydessä. Tämä asia on nyt epäselvä, että mikä piispa ja minkä kirkon piispa, että onko sellaista kirkkoa, jonka piispa tämä Olsson-niminen pappi on. Seurauksena joka tapauksessa on, että hänen oman Karlstadin hiippakuntansa tuomiokapituli on vapauttanut hänet papillisista oikeuksista. En pysty sanomaan ihan täsmällistä ilmaisua, koska tämä asia perustuu lehtitietoihin, kuitenkin niin, että tällä piispaksi vihityllä Olssonilla ei ole oikeutta toimittaa papillisia toimituksia Ruotsin kirkossa.

Tämä kenialainen piispa Obare ja hänen kirkkonsa on Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkko ja piispa Obare on siellä Luterilaisessa maailmanliitossa neuvoston eli yleiskokousten väliaikana korkeinta valtaa käyttävän elimen "adviser", siis asiantuntijajäsen. Tämän kevään aikana Ruotsissa toimitetun pappisvihkimyksen jälkeen Luterilaisen maailmanliiton eksekutiivikomitea, joka koostuu presidentistä ja varapresidenteistä pääasiassa, on käsitellyt tätä asiaa. Siis Luterilaisen maailmanliiton yhden kirkon piispa on toisessa jäsenkirkossa käynyt toimittamassa toimituksen, joka on aiheuttanut, niin kuin kysyjäkin sanoo, skisman. Tätä ei eksekutiivikomitea ole hyväksynyt, vaan on nyt tehnyt käsittelynsä jälkeen ehdotuksen Luterilaisen maailmanliiton neuvostolle eli councilille, että tämä piispa Obaren asema Luterilaisen maailmanliiton neuvoston adviserina lopetettaisiin. Tämä tulee käsiteltäväksi Luterilaisen maailmanliiton seuraavassa councilin, neuvoston kokouksessa tulevan kesän aikana.

Mutta sitten tähän varsinaiseen kysymykseen, joka koskee meidän seurakuntaelämäämme. Tällä kyseessä olevalla kenialaisella kirkollahan on yhteistyötä joko yhden tai kahden suomalaisen lähetysjärjestön kanssa, minä en ole aivan varma. Kahden siis. Sekä suomalaisella että ruotsalaisella Evankeliumiyhdistyksellä on lähetystyötä sen kirkon piirissä. Minun kantani kysyjälle, että mitä seurakunnassa, jolla on nimikkoyhteyksiä tähän kirkkoon, mitä siellä seurakunnassa olisi tehtävä, niin minusta olisi varmasti paikallaan, että seurakunta kävisi neuvotteluja asianomaisen lähetysjärjestön kanssa tästä tilanteesta. Minun omasta mielestäni tämä piispa Obaren toiminta Ruotsissa loukkaa myöskin meidän kirkkoamme. Olen odottanut, että asianomaiset lähetysjärjestöt tästä asiasta myöskin antaisivat jonkinlaisen selvityksen kirkollemme, ainakaan vielä eivät ole sitä tehneet. Kirkon ulkoasiain osaston piirissä on ainakin keskusteltu, että mahdollisesti voisimme tällaista selvitystä pyytää, ellei sitä muuten tule. Miten meidän kirkkojemme suhteet on järjestettävä? Mitään päätöstä tästä asiasta meidän kirkossamme siis ei ole tehty ja toivon, että asianomaisissa seurakunnissa, joissa tämä kysymys on herännyt, oltaisiin yhteydessä kyseisen lähetysjärjestön kanssa.

Toinen kysymys, joka tähän liittyy kuuluu näin."Kirkkomme jäsenenä oleva teologian maisteri on vihitty Ruotsissa papiksi ja hän on ilmoittanut tulevansa toimittamaan kasteita. Onko kirkkohallituksessa varauduttu tilanteeseen, että tällainen kaste tapahtuu? Miten paikallisen kirkkoherran on reagoitava kyseiseen toimitukseen?" Tausta on siis sama kuin tuossa äsken. Todellakin tämä Ruotsiin vihitty piispa on vihkinyt tiettävästi yhden suomalaisen meidän kirkkomme jäsenen papiksi, ja tässä herää tietysti se sama kysymys kuin tuon piispankin kohdalla, että minkä kirkon papiksi. Se on aika epäselvä tilanne. Jos tällainen Ruotsissa papiksi vihitty toimittaa sitten täällä kasteen, niin ensinnäkin kysyttiin, että onko kirkkohallituksessa varauduttu tilanteeseen. Tästä tilanteesta ei ole kirkkohallituksen istunnossa keskusteltu, eikä siis myöskään tehty mitään päätöstä. Jos kuvitellaan, että tällainen Ruotsissa vihitty pappi toimittaa kasteen täällä ja ilmoittaa sitten tämän kastetun lapsen seurakunnan jäseneksi, niin miten on meneteltävä. Ensimmäiseksi kai seurakunnassa on selvitettävä, että onko kaste tapahtunut oikein. Onko se tapahtunut kirkon opin mukaisesti kolmiyhteisen Jumalan nimeen vedellä kastamalla? Jos se on tapahtunut tässä mielessä oikein, on se kaste ymmärtääkseni hyväksyttävä riippumatta siitä, miten suhtaudumme tämän kastajan pappeuteen. Sitten tällainen lapsi, oikein kastettu lapsi, liitetään meidän kirkkomme ja asianomaisen seurakunnan jäseneksi.

Toinen asia on sitten, että tällaiseen kastetoimitukseen ryhtynyt on aivan ilmeisesti toiminut meidän kirkkomme järjestyksen vastaisesti. Hänellähän ei ole minkäänlaisia oikeuksia meidän kirkossamme. Ei hän ole myöskään meidän kirkkomme pappi eikä sillä tavalla meidän kirkkomme kurinpitotoimien ja jurisdiktion alainen. Hän on saattanut syyllistyä sellaiseen rikokseen, minä en tiedä, juristit osaavat tähän vastata paremmin, joka kulkee nimellä viranomaisaseman anastaminen. Tällaista tapausta on kirkossamme jokin vuosi sitten käsitelty. Jos siis tällainen tapahtuu, minä esittäisin, että asianomainen kirkkoherra tekisi ilmoituksen siitä oman hiippakuntansa tuomiokapituliin, joka harkitsisi millaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä.

Tähän vielä selvennykseksi sellainen asia, ehkä hyvä informaation kannalta kertoa, että meillähän on täysi viran yhteys, siis me hyväksymme toistemme virat niiden luterilaisten kirkkojen kanssa, jotka ovat Luterilaisen maailmanliiton jäseniä, lisäksi Porvoon sopimuksen piirissä olevien kirkkojen kanssa, mutta ei muitten. On myös joukko luterilaisia kirkkoja maailmassa, joilla on luterilainen oppi, mutta jotka eivät kuulu Luterilaiseen maailmanliittoon ja heillä ei ole tätä virkayhteyttä meidän kirkkomme kanssa. Meidän kirkossamme on olemassa piispainkokouksen päätös, melko hiljakkoin tehty, jonka mukaan sellainen pappi, joka on sellaisen luterilaisen kirkon jäsen ja pappi, joka ei kuulu Luterilaiseen maailmanliittoon, jos hän anoo oikeutta toimittaa papillisia toimituksia meidän kirkossamme, niin asianomaisen hiippakunnan piispalla on mahdollisuus myöntää hänelle oikeus toimittaa kirkollisia toimituksia. Se on asianomaisen hiippakunnan piispasta siis kiinni. Mutta tässä tapauksessa on aika monta selvittämätöntä ja epäselvää asiaa. Onko tämä piispa joka on vihitty, onko hän jonkun kirkon piispa ja jos on niin minkä kirkon? Ja sitten hänen vihkimänsä pappi, minkä kirkon pappi hän mahtaa olla, siitä meillä ei ole tietoa, eikä sitä ole meillä tutkittu.

Nämä vastaukset pantakoon vain minun nimiini eikä kirkkohallituksen eikä piispainkokouksen, koska niissä ei ole tätä asiaa käsitelty.


Paluu