Puheenvuoro



Juntunen Sammeli, edustaja

Otsikko:
Uutta diakonivirkaa koskevien säännösten lisääminen kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen, lakivaliokunnan mietintö 5/2015 kirkkohallituksen esityksestä 1/2015

Täysistunto:
Torstaina 5 päivänä marraskuuta 2015 klo 15.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Minä olen perustevaliokunnan jäsen ja hyvin hämmentynyt. Meidän kokoontumisessa kävi selville, niin kuin puheenjohtaja Peura sanoi, että tämä on virkateologisesti mahdollista toteuttaa sillä tavalla, kuin esityksessä on, mutta se, että mitä työntekijäryhmiä otetaan, niin siitä seikasta ei ole teologista yksimielisyyttä. Päädyimme esittämään niukkaa mallia, että vain nykyiset diakonit vihittäisiin. Minusta, pahoittelen sitä, emme tarpeeksi hyvin kirjoittaneet auki, että tälle meidän päätöksellemme ei ole teologisia argumentteja, vaan se on tämmöinen käytännöllinen päätös. Se olisi varmaan pitänyt paremmin kirjoittaa auki. Tämä osoittaa sen myöskin, että valiokuntien pitäisi keskustella keskenään työskentelyn aikana, jos olisimme keskustelleet lakivaliokunnan kanssa, se olisi selventänyt tätä meidän työskentelyä puolin ja toisin.

Ihan viimeisessä istunnossamme minulle tuli mieleen, että entäs jos se ainoa teologinen argumentti, tai melkein ainoa, onkin se, että kyse on käytännöllisestä asiasta, nimittäin siinä, että mitä työntekijäryhmiä siihen valitaan. Ehkä sille ei tosiaan löydy teologista argumenttia, vaan teologiset argumentit olisivat sellaisia, että kyse on seurakunnan antamasta valtuutuksesta julkiseen tehtävään tehdä niitä asioita, joita kyllä maallikotkin voi tehdä, mutta joihin sitten annetaan tämmöinen virallinen valtuutus. Siitä olisi jotain hyötyä, siitä olisi työntekijöiden identiteetille hyötyä. Se, että mitä työntekijäryhmiä siihen otettaisiin, niin se olisi tällainen asian, niin kuin Jaana Hallamaa sanoi, että lähdetään liikkeelle siitä, mitä seurakunta tarvitsee, ja hän käytti hienoa termiä, että deduktiivisesti sitten katsotaan, että mitä tarvitsee. Niin se minun mielestäni on Raamatussakin, eikös siellä se lähtökohta ollut se, että kun apostolit eivät ehtineet tekemään kaikkea, mitä niiden piti tehdä, ja ne halusivat keskittyä sanan saarnaamiseen, niin sitten he valitsivat diakoneja tämmöisiksi "yleismiesjantusiksi", mitkä tekivät sitten kaiken mitä jäi. Niinhän tämä esimerkiksi Stefanus ja Filipus olivat sellaisia, ne toimittivat pöytäpalvelusta, mutta sitten Filipus esimerkiksi saarnasi tälle Egyptin kuninkaan hoviherralle, eli teki myös tällaisia katekeettisiä tehtäviä.

Niinhän se tosiaan on esimerkiksi pienissä, vaikka meidänkin Savonlinnan kappeliseurakunnassa työntekijät vähenee, niitä jää eläkkeelle, uusia ei ole vara palkata, vaikka yhdessä meidän pienessä kappelissa nyt näyttää siltä, että tarvittaisiin henkilö, joka tekisi diakoniaa ja nuorisotyötä ja lapsityötä. Miksei se voisi olla tämmöinen diakonaatti. Se on totta, että tätä asiaa ei saa tehdä sellaiseksi, että siitä tulee niin kun tämmöinen sulka hattuun -idea, että siitä saa kunniaa ja mainetta, kun vihitään, eikä siitä saa myöskään tulla semmoinen asia, jonka määrittelee työntekijäryhmät tai niiden ammattiyhdistysliikkeet, että ketä siihen tulee. Minua lisäksi pelottaa juuri se, mitä edellinen puhuja mainitsi, että tämä on hallinnollisesti hankalaa ja varmaan aiheuttaa lisäkustannuksia. Nykytilanteessa siitä saattaisin juuri tulla sellainen, että se kuitenkaan ei toimi sillä tavalla, että diakonaatin työntekijä olisi tämmöinen "yleismiesjantunen", vaan olisi sillä tavalla, että nuorisotyönohjaajat sanoisivat, että meille kuuluu vain nämä tietyt tehtävät, eikä suinkaan niitä tehtäviä, mitä diakonia on tehnyt, eikä lapsityö, tai jotain tällaista.

Joten lopetan siihen, mistä aloitin. Olen hämmentynyt perustevaliokunnan jäsen, joka tässä, niin kuin sanoin, puhuu vähän petturin sanoja verrattuna siihen mihin me yhdessä tulimme siellä perustevaliokunnassa, ja pyydän sitä anteeksi. Hämmennystäni lisää vielä se, että en osaa vieläkään sanoa, että kannatanko edustaja Ojalan esitystä. Ehkä tässä kolmenkymmenen sekunnin aikana teen sen päätöksen, mutta joka tapauksessa minusta se on ihan hyvä esitys, mutta olen silti hämmentynyt.


Paluu