Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston talousarviot vuodelle 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2016-2018, talousvaliokunnan mietintö 4/2015 kirkkohallituksen esityksestä 6/2015 ja talousarvioaloitteesta 1/2015

Täysistunto:
Torstaina 5 päivänä marraskuuta 2015 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. En pidä tarpeellisena lähteä kuvaamaan kovin yksityiskohtaisesti talousvaliokunnan mietintöä, poimin sieltä joitakin asioita, joihin talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota.

Tämä toimintasuunnitelma on toinen tuloskorttien pohjalle rakennettu toimintasuunnitelma. Suunnitelma antaa varsin hyvän kuvan kirkkohallituksen toiminnan keskeisestä sisällöstä. Alussa on tiivis esitys, joka antaa kuvan toiminnan ja talouden kokonaisuudesta. Loppuosassa olevat yksiköiden toimintakuvaukset tarkentavat kuvaa. Tuloskortin tavoitteiden ja mittareiden määrittelyä on kuitenkin syytä edelleen kehittää, niin kuin useissa puheenvuoroissa lähetekeskustelussa todettiin. Silti on nähtävä, että edelliseen toimintakertomukseen verrattuna tässäkin on selvästi edetty.

Lähetekeskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että toimintakertomuksesta ei löydy lapsivaikutusten arviointia. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että seuraavissa suunnitelmissa arviointi toteutetaan.

Kirkkohallituksen täysistunto on hyväksynyt tämän vuoden alussa kirkkohallituksen strategian vuoteen 2020. Strategian painopisteitä voi pitää tärkeinä ja keskeisinä. Kirkon ja kirkkohallituksen toiminnalle antaa uuden haasteen syksyllä tapahtunut turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Siihen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tartuttu kirkkohallituksessa, vaikka se toimintasuunnitelmassa ei näykään, eikä ole siihen ehtinyt vielä tullakaan. Tässä on kyllä selvä painopiste sekä kirkkohallitukselle että koko kirkolle lähivuosina.

Talousvaliokunta on perehtynyt kirkkohallituksen osastojen ja yksiköiden toimintaan. Kaikkea ei ole kirjattu tähän mietintöön, siihen on nostettu vain joitakin valiokunnan mielestä keskeisiä asioita.

Kirkkohallituksen toiminnassa ovat viime vuosina olleet merkittävänä tekijänä strategiset hankkeet, joita on rahoitettu keskusrahaston ylijäämästä. Nyt ylijäämää ei ole samalla tavalla enää käytettävissä, ja hankkeiden määrä on vähentynyt oleellisesti. Niihin käytetään suunnittelukaudella 500 000 euroa kahtena ensimmäisenä vuonna. Toisaalta kirkkohallituksen käyttötalousmenot kasvavat 3,9 %, eli noin 1,1 miljoonaa euroa, mikä johtuu osin hanketyyppisistä toiminnoista.

Määrärahojen kasvattaminen ei jatkossa varmaankaan ole mahdollista seurakuntien talouden kiristyessä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kehittämistoimintaa jatketaan keskusrahaston perustoiminnan puitteissa, ja että sille annetaan riittävä rahoitus. Muilta osin kirkkohallituksen ja sen osastojen toimintaan liittyvät kannanotot ovat mietinnön sivuilla 4 ja 5.

Hiippakuntien toiminnassa talousvaliokunta nostaa esiin kirkkojärjestykseen perustuvat kuuden vuoden välein pidettävät synodaalikokoukset ja niiden kustannukset, joihin varataan erillisrahoituksena ensi vuonna 760 000 euroa. Valiokunta esittää, että piispainkokous arvioisi synodaalikokousten tarpeellisuutta ja mahdollisesti pakollisista kokouksista luopumista. Piispan ja tuomiokapitulin papiston kanssa on mahdollista toteuttaa yhteydenpitoa myös muilla tavoin. Tämä kannanotto on luonnollisesti arvoisan episkopaatin edessä tehty kunnioittaen ja aralla mielellä. Tämän aran mielen uskoo ken tahtoo.

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille valiokunta ei esitä talousarvioesityksessä toivottua lisämäärärahaa. Valiokunta on nimenomaan aiemmissa mietinnöissään todennut, että hiippakuntien määrärahojen jakomallia tulisi noudattaa. Jakomallia on varmaan kuitenkin tarpeen arvioida ja mahdollisesti tarkentaa, jo senkin vuoksi, että seurakuntien lukumäärä seurakuntien yhdistymisen myötä on vähenemässä.

Hiippakuntien toimintaan liittyy sitten talousarvioaloite, jossa esitetään, että kirkon keskusrahasto maksaa 50 % hiippakuntiin perustettujen kansainvälisen työn hiippakuntasihteerien ja asiantuntijoiden palkkakustannuksista. Nyt palkkakustannuksista vastaavat Kirkon Ulkomaanapu ja lähetysjärjestöt niiden kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Palkat maksetaan kirkon keskusrahastosta hiippakuntien kustannuspaikoilta. Järjestöt korvaavat hiippakunnalle tästä aiheutuneet kulut. Yhteensä nämä korvaukset ovat noin 500 000 euron luokkaa. Aloitetta perustellaan sillä, että järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin on valtion talousarvioehdotuksessa tulossa mittavat vähennykset, jotka kirkollisten järjestöjen kohdalla ovat noin 10 miljoonaa euroa yhteensä.

Valiokunta on hakenut asiaan aloitteesta poikkeavan ratkaisun, jossa ei puututa sopimuksen mukaisiin korvauksiin. Sen sijaan valiokunta esittää, että kirkkohallituksen avustuksiin lisätään 200 000 euroa jaettavaksi niille järjestöille, joihin leikkaukset kohdistuvat. Tämä kasvattaa keskusrahaston tilikauden alijäämää. Valiokunta pyytää kuitenkin kirkkohallitusta selvittämään, onko vuoden 2017 alusta mahdollista siirtää kansainvälisen työn hiippakuntasihteerin ja asiantuntijoiden palkkakustannukset kirkon keskusrahaston vastuulle. Tämäkin on pyyntö, ei kehotus.

Kirkon yhteisen toiminnan rahoitukseen on tuonut suuren muutoksen kirkon yhteisövero-osuuden poistaminen vuoden 2016 alussa ja yhteiskunnallisten tehtävien korvaaminen valtion rahoituksella, joka kulkee kirkon keskusrahaston kautta. Rahoitusjärjestelyt on talousarviossa toteutettu kirkolliskokouksessa keväällä sovitulla tavalla. Seurakunnille jaetaan 107 miljoonaa euroa kunnan väkiluvun suhteessa. Kirkkohallitukseen jää 2 miljoonaa euroa väestökirjanpidon kustannuksiin ja 5 miljoonaa euroa jaettavaksi kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoon. Samalla on voitu laskea seurakuntien keskusrahastomaksu 8,2 %:sta 7,5 %:iin.

Seurakunnille jaettava valtion rahoituksen osuus on merkitty talousarviossa kohtaan Avustukset. Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että valtion rahoituksen jakoa ei käsitellä jatkossa avustuksina. Sille on tarpeen luoda oma kohtansa talousarvioon.

Kirkon palvelukeskuksen palvelumaksuja koskevaan kohtaan on tehty talousvaliokunnan keväällä tilinpäätösmietinnössään esittämä muutos, jonka mukaan siirtymäkaudella 2012-2017 kirkon palvelukeskuksen toiminnassa syntyvää alijäämää, ns. Kipa-velkaa, ei oteta huomioon palvelukeskuksen hinnoittelussa vuodesta 2018 alkaen. Kansanomaisesti sanottuna seurakuntien ei tarvitse maksaa takaisin Kipa-velkaa, joka syntyy siirtymäkaudella. Tämä alentaa jatkossa palvelumaksuja.

Kirkon keskusrahaston tuloslaskelma on vuonna 2016 2,6 milj euroa alijäämäinen. Pöydälle on jaettu uusi sivu 10, jossa on korjattu tuloslaskelman luku. Virhe syntyi, kun tätä 200 000 euron muutosta sinne kirjasimme sisään. Suunnittelukauden seuraavina vuosina tuloslaskelman arvioidaan olevan 1,1, milj. euroa ylijäämäinen vuosittain.

Investointeihin käytetään 3,6 miljoonaa euroa, joista 2,2, miljoonaa kuluu tietojärjestelmiin ja miljoona Kipan investointeihin. Vuosittaiset investoinnit ovat suunnittelukaudella samalla tasolla.

Valiokunta on saanut selvityksen tietohallinnon ja Kirjurin investoinneista ja pitää niitä perusteltuina. Tietohallinnon investoinnit ovat tulleet pysyäkseen. Niitä ei voi tämän päivän yhteiskunnassa välttää. Investointien vaikuttavuutta on kuitenkin tärkeä arvioida.

Keskusrahaston rahavarat eivät suunnittelukaudella muutu oleellisesti. Ne ovat suunnittelukaudella 35 - 39 milj. euroa, mitä voi pitää riittävänä ja hyvänäkin.

Kirkon eläkerahasto on talousarviossa erotettu omaksi kokonaisuudekseen, koska se keskushallinnon uudistuksessa muodostaa oman erillisen osansa. Jatkossa se olisi ehkä hyvä tuoda erillisenä kirkkohallituksen esityksenä kirkolliskokoukselle. Sitäkin voidaan oikeastaan harkita tarvitaanko eläkerahaston toiminta- ja taloussuunnitelmaa lainkaan. Eläkerahaston maksuja koskevat päätökset voitaisiin tehdä tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Tästä talousvaliokunta keskusteli, mutta ei tehnyt kannanottoa.

Näillä saatesanoilla talousvaliokunta jättää mietintönsä täysistunnon käsiteltäväksi.


Paluu