Puheenvuoro



Linnoinen Päivi, edustaja

Otsikko:
Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta (Piispainkokouksen kirje 1/2016)
Oikeudellinen selvitys avioliittolain muutoksen vaikutuksista (Kirkkohallituksen kirje 4/2016)
Keskustelumalli ja siihen liittyvä aineisto tueksi keskusteluihin avioliitosta eri tavalla ajattelevien välillä (Kirkkohallituksen kirje 5/2016)

Täysistunto:
keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2016 klo 15.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät toverit. Me kirkolliskokousedustajat olemme eri mieltä kirkon avioliittokäsityksestä ja kirkolliskokous on paras paikka kertoa millä perusteilla. Siksi avioliittokeskustelussa vedotaan kirkollisten toimitusten kirjaan ja sen kaavaan niin voimakkaasti. Viittaan selvityksen kohtaan 2.2.2. sivulta 7-8. Juridisesti saman tasoinen dokumentti on messun kaava ja siellä esimerkiksi ehtoollisrukous. Sen rukouksen muuntelemisesta ei käydä näin tiukkaa keskustelua, mutta samanlaista yhteisten käytäntöjen ohittamistahan sekin muuntelu on. Ja ehtoollinen on sentään Jeesuksen itsensä asettama, toisin kuin avioliitto. Mitä on se Niilo Räsäsen esille ottama Raamatun Sanassa pysyminen? Tutkiessani hengellisen elämän teologiaa, olen oppinut arvostamaan kokemuksesta nousevaa teologiaa, eli spiritualiteetin teologiaa. Spiritualiteetin teologiassa kokemus syntyy jatkuvassa uskon ja rukouksen vuoropuhelussa. Ja rukoukseen liittyy säännöllinen Raamatun lukeminen. Kokemus ei siis tässä teologiassa ole yksittäisen ihmisen subjektiivinen mielipide. Se on rukouksen ja Raamatun luvun kautta syventynyttä elämänviisautta, jossa asetutaan toisen ihmisen rinnalle. Tällainen teologia on tuttua muun muassa hiljaisuuden liikkeessä ja maailmanlaajuisessa Taize-liikkeessä, mutta myös vanhojen kilvoittelijoiden ja mystikkojen elämässä. Spiritualiteetin teologiassa keskeistä on Jumalan hyvyyden näkökulma. Usko auttaa minua näkemään miehen ja naisen välisen avioliiton rinnalla samaa sukupuolta olevan avioliiton. Miten kirkko voisi vahvistaa Jumalan hyvyyttä ja hänen jatkuvaa luomistyötään. Ajattelen, että yksi tie on se, että kirkko vihkii kaikki avioliiton juridiset ehdot täyttävät parit. Tässä asiassa papeille on kuitenkin syytä jättää omantunnon vapaus. Ajattelen myös, että avioliittokysymystä ei voida pitää kontrollissa logiikan tai järjen avulla. Jumala ja Hänen luomistyönsä voi olla sellaistakin, joka ei kaikilta osin mahdu minun kontrolliini. Jumalan luomistyö on enemmän kuin minä ymmärrän.



Paluu