Puheenvuoro
Vikström Björn
,
biskop
Otsikko:
Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö - Lähetekeskustelu jatkuu
Täysistunto:
torstaina 10 päivänä marraskuuta 2016 klo 9.00
Teksti:
Bästa ordförvarande, bästa delegater. Lämmin kiitos komitealle kiinnostavasta mietinnöstä. Sen paras anti on mielestäni selkeä pyrkimys toimintakulttuurin ja ajattelutapojen muuttamiseen. Kuten edustaja Weuro totesi, tähän meillä kuitenkin rajoitetut mahdollisuudet puuttua täällä kirkolliskokouksessa. Mutta mietinnössä on toki monia hyviä ehdotuksia. Esitän kuitenkin muutaman kriittisen huomion. Edustajien Pelkosen ja Sorvarin tavoin haluan esittää toivomuksen, että IT-alueisiin ei kosketa, ei ainakaan näin ylimalkaisella tavalla, kuin nyt ehdotetaan. IT-alue, meillä suureksi osaksi rannikon IT-alue, on se viimeisen vuosikymmenen uudistuksista kirkossa, joka toimii parhaiten, mikäli seurakuntien työntekijöiden mielipiteisiin voi luottaa. Jos kuitenkin ilmenee ongelmia, niihin pitää puuttua jollain toisella tavalla. Kuten edustaja Sorvari hyvin esitti, asiat eivät välttämättä suju tehokkaammin ja edullisemmin siirtymällä suurempiin yksiköihin. Tästä on lukuisia varottavia esimerkkejä niin valtion hallinnon kuin kirkon puolella. Yksiköiden kasvaessa syntyy tarve myös väliesimiesportaiden lisäämiselle ja erilaisille investoinneille. Tämä pitää huomioida myös kun pohtii komitean ehdotusta suuresta kehittämisyksiköstä, johon kuuluisi kirkkohallituksen nykyiset toimintaan, tiedotukseen ja tutkimukseen keskittyvät yksiköt. Säästöjä ja tehokkuutta ei automaattisesti lisätä sillä, että kolmesta laatikosta siirrytään yhteen isoon. Pitää ensin selvittää, mikä estää toimivan kommunikaation ja yhteistyön syntymisen nykyisessä organisaatiossa. Se ei ainakaan voi olla fyysinen etäisyys Tampereen, Järvenpään ja Helsingin välillä. Pidän myös edustaja Harvalan tavoin huonona sitä vaihtoehtoa, että ruotsinkielinen työ siirtyisi kokonaan Porvoon hiippakunnan alaisuuteen. Tämä loisi vesitiiviit seinät kieliryhmien välille ja vaikeuttaisi huomattavasti kirkkohallituksen mahdollisuuksia palvella kahdella kielellä. Kun olin kuultavana tulevaisuuskomiteassa, sanoin seuraavaa, toistan sitä, koska se minusta vielä kuvaa tilannetta. Nykyinen yhteistyö kirkkohallituksen ruotsinkielisen osaston ja tuomiokapitulin toiminnallisen osaston välillä on toimiva, vaikka toimialojen kahden eri toimijan välillä ei kaikissa tilanteissa ole ongelmatonta. Tällä alueella joudumme koko ajan pohtimaan resurssien järkevää käyttöä eri osastoilla ja yhä tiiviimpi yhteistyö tulevaisuudessa on varmaan tavoittelemisen arvoista. Kiitän komiteaa tästä ehdotuksesta siinä mielessä, että se nyt patistaa meidät kehittämään yhä enemmän tätä tarvittavaa yhteistyötä Porvoon ja KCSA:n välillä. Mutta Porvoon piispa ja tuomiokapituli tarvitsevat jatkossakin tuekseen toiminnallisen osaston ja kirkkohallitus tarvitsee KCSA:ta.
Viimeiseksi muutama asia näistä malleista, joita esitetään mietinnön lopussa tulevaisuuden kirkosta. Kolmas malli, jossa kirkko luopuu julkisoikeudellisesta asemasta lähtee mielestäni sen kaikkein pahimman tulevaisuusskenaarion mukaan. Siinä kirkko marginalisoituu, siinä todetaan, että Ruotsissa kirkko kerää jäsenmaksunsa verotuksen yhteydessä, mutta todetaan, mutta se ei nyt varmaan meillä tule onnistumaan, ja näin. Tätä olisi myös voitu kuvata toisella tavalla, koska luulen, että tämä malli mahdollistaisi monen tavoitteen täyttymisen, mihin pyritään tässä komitean mietinnössä. Toki ymmärrän, että tämä pahin skenaario voi tapahtua, eli siinä ei ole mitään väärää, mutta se ei kyllä ole ainoa tapa millä tämä kolmas malli voisi toteutua.
Paluu