Puheenvuoro



Sahi Timo, edustaja

Otsikko:
Istuntokauden päättäminen

Täysistunto:
Perjantaina 6 päivänä marraskuuta 2015 klo 9.15

Teksti:
Herra arkkipiispa, kiitoksia ensinnäkin näistä sanoista ja näistä kukista. Iloitsen siitä, että voin toivottaa vaimoni tervetulleeksi ulkomailta, kun hän sunnuntaina saapuu, näiden kukkien kanssa.

Kunnioitettu arkkipiispa, ärade ärkebiskop, haluan ensimmäiseksi palauttaa meidän kaikkien mieleen ne viisaat ja koskettavat sanat, jotka sanoitte, kun avasitte tämän kirkolliskokouskauden toukokuussa 2012. Koskettelitte ehkä vähän samoja asioita, mitä nyt tässä päättäjäispuheessa, mutta toisesta näkökulmasta. Sanoitte silloin:

"Kukin teistä tuo tähän saliin mukanaan oman todellisuutensa, oman elämänkokemuksensa ja oman sisäisen maailmansa. Sen mukaisesti kukin teistä kiinnittyy kirkkoon ja kirkon yhteiseen uskoon. Te kannatte itsessänne omaa historiaanne ja kaikkea sitä, mitä hengelliseen yhteisöön kuuluminen on siinä merkinnyt ja merkitsee. Me täällä rakennamme tulevaisuuden kirkkoa. Se ei tapahdu vain päätöksenteon välityksellä, se tapahtuu myös siinä, miten me työskentelemme, miten kuulemme ja otamme todesta ne erilaiset maailmat, joita tähän saliin on tullut. Siinä rakentuu tulevaisuuden kirkko, Kristuksen kirkko, jossa hän itse elää ja kulkee hiljaisella tavalla."

Nämä sanat ovat mielestäni kantaneet hyvin tämän nelivuotiskauden. Olemme voineet elää niitä sanoja, sitä viestiä todeksi täällä. Ne ovat ajankohtaisia edelleenkin. On ollut turvallista työskennellä Teidän johdossanne. Haluan kiittää Teitä viisaasta, rauhallisesta ja tasapainoisesta työskentelymme johtamisesta koko tänä nelivuotiskautena. Samalla haluan toivottaa Teille voimia ja siunausta elämäänne ja työhönne ohjata kirkkolaivaamme myös tulevaisuudessa. Varmt tack och Guds välsignelse till Er.

Haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni myöskin kiittääkseni kaikkia työtovereita täällä kirkolliskokouksessa. Erityisesti haluan kiittää varapuheenjohtaja Kaisaa ja pääsihteeri Katria, joiden kanssa tätä läheistä yhteistyötä on ollut paljon. Mutta haluan kiittää teitä kaikkia. Ja haluan tässä todeta, että näiden lähes 28 vuoden aikana minulla on ollut yli 500 työtoveria täällä kirkolliskokouksessa. Teidän kanssanne on ollut suuri etuoikeus työskennellä ja samalla saada todella lukuisia, jopa elinikäisiä ystäviä. Täältä jää vain hyviä henkilökohtaisia muistoja.

Arkkipiispa puhui kasvoista, jotka näkee erityisesti täältä edestä. Minulla on ollut myöskin se etuoikeus katsella teidän kasvojanne noin 20 vuoden ajan. Kasvot täältä edestä jäävät paljon paremmin mieleen kuin tuolta takapenkistä. Täytyy sanoa, että kasvot ovat olleet myöskin vaihtelevat. Tämä eturivikin on vaihtunut ehkä kolmeen kertaan sen 28 vuoden aikana. Kasvot eivät ole olleet staattiset, vaan ne ovat olleet muuttuvat.

Kiitoksia teille kaikille. Minulta on kysytty, onko haikeutta. En ole oikein osannut sitä kokea ennen kuin ehkä nyt. Olin saunavaliokunnassa vakinainen valiokunnan jäsen, ja siellä viimeistä kertaa kun olin, niin silloin ajattelin, että tämä taitaa olla minun viimeinen saunavaliokunnan istuntoni. Tämä on nyt viimeinen kirkolliskokouksen täysistunto.

Herra arkkipiispa, hyvät ystävät, Herra varjelkoon kaikki teidän askeleenne, teidän lähtönne ja tulonne, nyt ja aina. Kiitoksia.


Paluu