Puheenvuoro



Korhonen Johanna, edustaja

Otsikko:
Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta, yleisvaliokunnan mietintö 3/2016 edustaja-aloitteesta 3/2016

Täysistunto:
torstaina 10 päivänä marraskuuta 2016 klo 14.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät työtoverit. Yleisvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa käytän tästä asiasta valiokuntamme esittelypuheenvuoron. Kuten kokouksen puheenjohtaja sanoi, niin on aina syytä ymmärtää, mitä ollaan kulloinkin käsittelemässä, jotta pysyy valiokuntatyöskentely tolkullisena ja myös tämä isossa salissa työskentely on tuloksellista. Kysymys on siis siitä, että tulisiko tehdä selvitys vihkioikeudesta luopumisesta vai eikö tulisi tehdä selvitystä vihkioikeudesta luopumisesta, vaihtoehdot ovat nämä. Lähetekeskustelussa me keskustelimme paljonkin myös itse vihkioikeudesta ja tästä asiasta ja tematiikasta. Valiokuntakäsittelyssä me keskityimme voimakkaasti tähän toimeksiantoon, jonka olimme saaneet, eli pohtimaan sitä, tulisiko asiasta tehdä selvitys ja päädyimme esittämään sen selvityksen tekemistä. Perustelenpa miksi. Miksi asioista ylipäätään tehdään selvityksiä? Niin sen takia tietysti, että halutaan saada tietoa joistakin asioista. Halutaan saada vastauksia kysymyksiin. Hyvin olennainen ajatus on se, että ennen kuin vastauksia, pitää olla kysymyksiä. Eli ensin yritetään muodostaa kysymyksiä, eli sitä, mitä me oikeastaan haluamme tietää, jos me haluamme, että joku tekee meille selvityksen. Ellei meillä ole mitään kysymyksiä, jos meillä itsellämme on pelkkiä vastauksia, niin silloin meidän ehdottomasti ei kannata pyytää mitään selvitystä keneltäkään, koska silloinhan me jo tiedämme kaikki asiat itse. Valiokuntana kuitenkin totesimme, että kysymysten tekeminen onkin nyt olennainen asia koko tässä jutussa ja ryhdyimmepä sitten niitä tekemään. Se oli varsin hedelmällinen prosessi, sen tulokset alkavat sivulta neljä, jossa on kohdat a-l -aakkosissa, jossa on siis valtava lauma kaikenlaisia asiaan liittyviä kysymyksiä. Huomasimme, kun teimme näitä kysymyksiä, että sellaisia asioita, joihin me haluaisimme saada selon on hyvin monella tasolla alkaen ihan käsitteiden määrittelystä, että voimme keskustella niin, että ymmärrämme toisiamme. Päätyen sitten laajoihin, myös kansainvälisiin ulottuvuuksiin tyyliin, miten asia on järjestetty jossakin muualla ja mitä seuraamuksia tässä kaikesta järjestämisestä ja erilaisista ratkaisuista on sitten tullut. Me teimme kysymyksiä määrätietoisella metodilla, jossa kielsimme itseämme ja toisiamme esittämästä näihin kysymyksiin mitään vastauksia, koska sehän ei ollut meidän tehtävämme, vaan tämän selvityksen tekijän tehtävä. Ajattelimme tosin suurella myötätunnolla myös niitä henkilöitä, jotka joutuvat hakemaan vastauksia näihin kaikkiin kysymyksiin, koska osa niistä ei totisesti ole helppoja, eikä yksinkertaisia, mutta palataan rajaukseen ennen kuin siitä suurempaa huolta aiheutuu.

Olemme kirjoittamisessa kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että tässä mietinnössä mitään ei ole kirjoitettu rivien väliin, vaan kaikki asiat on kirjoitettu riveille. Olemme nähneet erityistä vaivaa siinä, että me kaikki ymmärrämme käyttämämme sanat ja esittämämme viestit samalla tavalla. Tämä olikin erittäin hyvä prosessi joka suhteessa, te voitte myös näin ollen lukea tätä työmme tulosta iloisin mielin, koska ei tarvitse epäillä, että siellä on koiria haudattuna, koska yhtäkään koiraa tai muuta eläintä ei ole haudattuna minnekään kohti tekstiä. Eli yritimme muodostaa semmoista kirkasta tahtotilaa, että tällaisiin asioihin me nyt haluaisimme vastauksia saada. Kuitenkin kun näitä kysymyksiä oli suunnattomat määrät, havaitsimme, että asiahan onkin todella varsin moniulotteinen. Jotta se ihminen, joka tätä joutuu oikeasti tekemään jossakin vaiheessa ei nyt aivan näänny taakkansa alle, niin me olemme sivulla kuusi jäsentäneet viisi asiakokonaisuutta, jotka ovat ne olennaiset, joihin me toivomme sitten selvityksessä vastauksia saatavan. Me toivomme, että selvityksessä selkeytetään käsitteistö sellaiseksi, että keskustelu eri näkökulmista on sujuvampaa. Eri näkökulmat tarkoittavat tässä sitä, että vihkioikeushan on kirkon ja muun yhteiskunnan lainsäädäntöjen välinen rajapinta ja kosketuskohta. Tästä syystä, kun sitä lähestytään eri kulmista, niin samoilla sanoilla voidaan tarkoittaa hieman eri asioita hieman eri merkityksissä, joten käsitteistö on erittäin tärkeä asia, että voidaan hyvin keskustella. Tämän lisäksi me toivomme, että selvityksessä käsitellään sitä, mikä on vihkioikeutta koskevan ratkaisun vaikutus kirkon identiteettiin. Ratkaisu voi olla joko se, että pidetään vihkioikeus niin kuin ennenkin tai, että luovutaan siitä. Nämä kumpikin ovat ratkaisuja ja kummallakin niistä on jonkunlaisia vaikutuksia siihen, miten kirkko ymmärtää itsensä ja olemisensa. Toivomme, että käsitellään sitä mikä on kirkollisen vihkimisen merkitys jäsenille. Mikä on sen vaikutus siihen, miten he haluavat kirkkona elää ja kirkon jäseninä elää. Toivomme, että se käsitellään ratkaisun toiminnallisia ulottuvuuksia ja ratkaisu on siis edelleen joko se, että jatketaan niin kuin ennenkin tai se, että luovutaan, eli kumpikin vaihtoehto tulee selvittää. Toiminnalliset ulottuvuudet on näitä vastauksia kysymyksiin, kuka tekee mitä käytännössä, mitä tapahtuu. Sitten toivomme, että selvityksessä käsitellään vaikutusta kirkon ja valtion suhteisiin sekä vertailun vuoksi, miten asia on ratkaistu muissa luterilaisissa ja anglikaanisissa kirkoissa ja mitä seurauksia näillä eri ratkaisuilla on ollut. Tämä on huomattavan laaja kysymys, mutta me luotamme selvityksen tekijän järkeen ja harkintaan sitten siinä, että miten tätä asiaa rajataan.

Me olemme ajatelleet, että tämä selvittäminen olisi luontevinta pyytää piispainkokouksen ja kirkkohallituksen asiantuntijoiden yhteisesti muodostamalta ryhmältä, jotta saadaan asioihin monipuolinen valaistus. Nyt, sitten kun tästä asiasta aloitetaan tämä keskustelu, niin tietysti toivon, että kommentoitte mietintöä, jos teille tulee mieleen vielä joku kysymys, jota me emme ole tulleet ajatelleeksi, kertokaa ihmeessä. Muuten on varmaan järkevää rajata keskustelu siihen, että nyt aiheena on se, tehdäänkö selvitys vai eikö tehdä selvitystä, eikä se itse asia, se vihkioikeus. Vastahan me odotamme vastauksia näihin kysymyksiin ja sen jälkeen olemme sitten viisaampia puhumaan asiasta tarkemmin. Eli valiokunta esittää, että tämä edustaja-aloite lähetetään piispainkokouksen valmisteltavaksi yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa.



Paluu