Puheenvuoro
Rantanen Leena
,
kirkkoneuvos
Otsikko:
Kirkon eläkerahaston talousarvio vuodelle 2017 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 (Kirkkohallituksen esitys 6/2016)
Täysistunto:
tiistaina 8 päivänä marraskuuta 2016 klo 10.30
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät edustajat. Kirkon eläkerahaston toiminta- ja talousarvio varsin lyhyesti. Kirkon eläkkeet rahoitetaan työnantajan eläkemaksulla, joka on tänä vuonna 24 % seurakunnilta, kirkon keskusrahastojen ja yhdistysten työntekijöiltä 28 %. Kirkollisten järjestöjen työntekijöistä on tällä hetkellä 21 henkilöä vakuutettuna kirkon eläkerahastoon. Eläkerahastomaksu on neljä prosenttia kirkollisverotulosta ja työntekijän eläkemaksu on sama kuin muillakin, eli meillä on ehdottomasti Suomen kallein eläkelaitos vastuullamme. Nyt kun joukossamme on sen verran paljon uusia edustajia, ajattelin kertoa teille, miksi meillä on näin kallis eläkelaitos; miksi työnantajan eläkemaksu on Suomen korkein ja miksi meillä on lisäksi eläkerahastomaksu. Aiemmin eläkemaksut perittiin laskennallisten verotulojen perusteella, eli 0,124 senttiä äyriä kohti, maksuja kerättiin sen verran, kuin mitä arvioitiin kunakin vuonna eläkkeisiin menevän. Vuonna 1985 kirkkohallitus teki kirkolliskokoukselle esityksen siirtymisestä palkkaperusteiseen eläkemaksuun ja samalla käynnistettäisiin aktiivinen eläkerahastointi. Tämä esitys hylättiin sen takia, että se olisi rasittanut pienten seurakuntien taloutta ja tuonut suurille seurakuntatalouksille jonkin verran etuja. Vuonna 1991 esitys tuotiin uudestaan kirkolliskokoukselle. Silloin siihen oli rakennettu mukaan useamman vuoden kestävät siirtymävaiheen säännökset, jolloin hyötyjä ja haittoja tasattiin seurakuntien kesken, ja silloin esitys meni läpi. Jos rahastointi olisi alkanut kuusi vuotta aikaisemmin, ei meillä tällä hetkellä olisi mitään huolta. Meillä olisi nykyistä alhaisempi työnantajamaksu, meillä ei olisi eläkerahastomaksua todennäköisesti lainkaan ja meillä olisi nykyistä suurempi eläkerahasto. Tekemättä jääneen päätöksen hinta on noin 300-400 miljoonaa euroa tällä hetkellä, eli se oli melko kallis ei-tehty-päätös.
Syyskuun lopussa tilanne on itse asiassa ihan hyvä. Syyskuun lopun tuotto on 5,8 % kun vuosi sitten se oli samaan aikaan 3,5 %. Koko on 1,4 miljardia, rahasto on kasvanut yli 100 miljoonaa vuodssa. Tässä näette rahaston koon, joka on vuotta 2008 lukuun ottamatta, joka oli tuo täydellinen katastrofivuosi, kasvanut ihan hyvin. Tästä näemme, miten sijoituimme 3. kvartaalin eli syyskuun lopun kilpailussa verrattuna muihin eläketoimijoihin. Sijoituimme erittäin hyvin, kuten huomaatte. Tässä kisassahan on kaksi sarjaa. Toinen on julkisen puolen sarja, jossa olemme me, valtion eläkerahasto ja Keva. Kilpailemme eri sarjassa sen takia, että meillä ei ole vakavaraisuussäännöksiä eikä sijoitustoimintaamme ohjaa mitkään ulkopuoliset rajoitteet. Yksityisen puolen järjestelmä TYEL kilpailee tuolla toisessa sarjassa, siellä on vakavaraisuusvaatimukset ja säännelty sijoitustoiminta. Katsotte tätä asiaa miten tahansa niin huomaatte, että meillä on aika reipas etumatka toisena olevaan VER:iin ja Kevaan. Syy siihen, miksi meillä on mennyt näin paljon paremmin on se, että kiinteistöpuolella sijoitukset ovat tuottaneet hyvin ja osakesalkussamme on enemmän kehittyvien maiden osakkeita kuin mitä VER:issä ja Kevassa.
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset eläkemaksuihin. Kilpailukykysopimushan edellyttää, että alennetaan työnantajien maksamia eläkemaksuja ja vastaavasti työntekijän eläkemaksu nousee, eli pelataan nollasummapeliä. Alennus työnantajan maksuihin on 0,2 prosenttiyksikköä kahtena seuraavana vuonna ja 0,4 prosenttiyksikköä kahtena seuraavana vuonna, joten vuosina 2017-2020 työnantajan maksu alenee 1,2 prosenttiyksikköä ja vastaavasti meidän itse maksamamme eläkemaksut nousevat saman verran. Esitys kirkon eläkemaksuiksi vuodelle 2017 on, että työnantajan eläkemaksu seurakunnille on 23,8 %, kirkon keskusrahaston ja näiden 21 yhdistysten palveluksessa olevien henkilöiden työnantajan eläkemaksu on 27,8 % ja eläkerahastomaksu on edelleen neljä prosenttia.
Tässä kuvataan miten eläkemenot ja eläketulot riittävät. Ensi vuonna elämme vuotta 2017 ja tiedämme, että ensi vuonna on ensimmäinen vuosi, jolloin eläkemaksut eivät riitä eläkemenoihin, vaan niitä rahoitetaan myös sijoitustoiminnan tuotoilla. Kaikki muut eläketoimijat ovat tehneet sitä jo useamman vuoden ajan.
Paluu