Puheenvuoro



Piekkala Vuokko, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 §:n kumoaminen (Kirkkohallituksen esitys 4/2016)

Täysistunto:
Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2016 klo 9:00

Teksti:
Hyvät kirkolliskokousedustajat

Lakivaliokuntavierailun perusteella ajattelin lyhyesti todeta muutamasta asiasta.

Yleisesti puheenaolevan säännösten muutostarve pohjautuu yhteiskunnassa säädetyn lainsäädännön toteuttamiseen kirkon viranhaltijoiden osalta. Kirkon (seurakunnat, seurakuntayhtymät, tuomiokapitulit, kirkkohallitus) viranhaltijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään KL 6 luvussa, eikä yleisissä säädöksissä. Tästä syystä yleiset säädösmuutokset pitää viedä kirkkolakiin. Puheena on kolme erilaista asiaa, eroamisikä, järjestäytymättömien muutoksenhakumahdollisuus, sekä viivästyskorko.

Eroamisikä liittyy eläkeuudistukseen, jossa työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta yhteiskunnassa on säädetty uudesta eroamisiästä. Nykyinen eroamisikä on 68 vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että palvelussuhde päättyy tuolloin ilman irtisanoutumista. Tämän lisäksi voi olla yksilöllisiä vanhuuseläkeikiä, esimerkiksi jollakin 64 v ja 6 kk, mutta palvelussuhde ei silloin pääty automaattisesti tuon ikäisenä, vaan asianomainen henkilö itse valitsee irtisanoutumisaikansa, irtisanoutumisajankohtansa ja irtisanoutuu tarvittaessa aiemmin ennen tätä 68 vuoden eroamisikää. Mikäli hän ei irtisanoudu, hänen palvelussuhteensa päättyisi 68 vuoden iässä. Koska eläkeuudistuksessa on sovittu eläkeiän nostamisesta asteittain 70 vuoteen, joudutaan asiasta säätämään eri laeissa. Työeläkelainsäädännön periaatteiden mukaisesti esitetään säädettäväksi eroamisiän nostamista asteittain 70 vuoteen myös kirkon viranhaltijoiden osalta.

Järjestäytymättömien muutoksenhakumahdollisuudesta. Kirvestes:ssa määrätään palvelussuhteen ehdoista, kuten palkasta, työajoista, vuosilomista. Virkaehtosopimuksen pätevyyttä koskeva erimielisyys ratkaistaan viime kädessä työtuomioistuimessa, jonne järjestäytymättömät viranhaltijat eivät kuitenkaan voi saattaa asiaa ratkaistavaksi. Oikeuskansleri on katsonut, että nykyisin järjestäytymättömien muutoksenhakuoikeudesta tulisi säätää lain tasolla, eikä nojautua vain oikeuskäytäntöön. Jotta myös kirkon alalla ei-järjestäytymättömillä viranhaltijoilla olisi samat oikeudet kuin työsuhteessa tai muissa virkasuhteissa olevilla (esim. kunnissa), esitetään asian säätämistä KL 6 luvussa. Muutoksenhakutie tulisi olemaan sellainen, että muutosta haetaan, jos järjestäytymätön viranhaltija haluaisi muutosta hakea hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeus voi puolestaan pyytää lausuntoa sopimusmääräysten tulkinnasta työtuomioistuimelta ja tämä puolestaan virkaehtosopimuksen sopimusosapuolilta, mitä nämä ovat yksittäistapauksissa tarkoittaneet.

Viivästyskorosta. Aiemmin voimassa olleen sääntelyn - siis yleisen yhteiskunnassa voimassa olleen sääntelyn - mukaan julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen perustuvalle velalle ei ole maksettu viivästyskorkoa. Nyt on yhteiskunnassa katsottu, että viivästyskorkoa tulisi maksaa myös julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen perustuvalle saatavalle. Tällä tavoin työsuhteiset ja virkasuhteiset asetettaisiin koron maksun suhteen samaan asemaan. Viivästyskorkoa voisi tämän esityksen toteuduttua tulla maksettavaksi esim. ylityökorvauksesta, jota ei ole maksettu ajallaan tai työnantajan saatavasta, joka johtuu esim. siitä, että viranhaltijalle on maksettu liikaa palkkaa esimerkiksi väärintulkitun virka- ja työehtosopimuksen perusteella tai ihan vain vahingossa. Viimeksi mainittua palkan takaisin perintää ratkaistaessa työnantaja päättää, mikä on perittävä määrä ja luovutaanko takaisinperinnästä mahdollisesti kokonaan tai osittain, jolloin korkoa ei tarvitsisi periä, mikäli se katsottaisiin kohtuulliseksi. (KL 6:71 §)



Paluu