Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, kansliapäällikkö

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston talousarviot vuodelle 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2016-2018 (Kirkkohallituksen esitys 6/2015)

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä marraskuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat.

Kirkon keskusrahaston talousarvio ja toimintasuunnitelma on aiemmin ollut yhdessä niteessä. Niin kuin nyt olette huomanneet, se on kahdessa niteessä - kirkon keskusrahaston budjetti ja toiminta- ja taloussuunnitelma paksummassa ja kirkon eläkerahasto ohuemmassa. Omassa esittelypuheenvuorossani nostan joitakin näkökohtia paksummasta kirjasta, eli kirkon keskusrahaston toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, ja ennen kaikkea tietysti kirkkohallituksen näkökulmasta.

Toimintasuunnitelman perustana on kirkon perustehtävä, niin kuin aina, mutta kirkkohallituksesta kun puhutaan, niin olemme halunneet ankkuroida sen kirkkohallituksen strategiaan, joka hyväksyttiin tammikuussa 2015. Kirkkohallituksen strategia puolestaan pohjautuu kirkon yhteiseen strategiaan Kohtaamisen kirkko. Haluamme ankkuroida tätä suunnitelmaa, niin paljon kuin mahdollista, näihin meidän perusdokumentteihimme.

Talousvaliokunta teki toukokuussa 2014 joitakin huomioita ja kehittämisehdotuksia toimintasuunnitelmaa varten, ja näitä on pyritty ottamaan huomioon. Talousvaliokunta ehdotti, että kirkkohallituksen osastojen yksiköiden tuloskortit myös liitettäisiin tähän suunnitelmaan, jotta kirkolliskokousedustajat saisivat parempaa ja tarkempaa kuvaa osastojen ja yksiköiden toiminnasta ja perustyöstä. Ne on nyt liitetty, ja ovat löydettävissä siitä paksummasta kirjasta. Samoin talousvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että olisi hyvä, jos tästä suunnitelmasta, siitä moninaisesta toiminnan kentästä, nousisi esiin kärkiä, jotka ovat nimenomaan täysistunnon asettamia kärkitavoitteita vuodelle. Ja nyt on myös otettu ainakin ensimmäinen askel tähän suuntaan.

Täysistunnon tavoitteet käyvät ilmi koko kirkkohallituksen tuloskortista. Tässä ovat ne täysistunnon asettamat tavoitteet vielä nähtävinä. Ajatus on rakentaa tämä kokonaisuus sillä tavalla strategiseksi, että jokaiselle tämän kirkkohallituksen strategiakauden vuodelle jyvitetään oma tavoitteensa näistä neljästä strategiakauden päätavoitteesta. Ideaalitapauksessa, jos nämä strategiakauden erillisten vuosien tavoitteet toteutuvat, strategiakauden lopussa myöskin koko strategia on toteutunut. Tämä on tavoitteemme. Keskityn nyt seuraavassa hiukan avaamaan näitä neljää täysistunnon kevään korvalla tästä kokonaisuudesta esiin nostamaa kärkitavoitetta.

Ensimmäinen tavoite: kirkon perustehtävä ja toiminta tunnetaan, ja sen merkitys ymmärretään yhteiskunnassa entistä paremmin. Tietysti tavallaan maailmoja syleilevä tavoite sinänsä, mutta tuo keino ja mittari hiukan konkretisoi, tai aika paljonkin konkretisoi tätä tavoitetta. Tätä pyritään ensi vuonna edistämään siten, että kirkon kokonaisviestintää ajatellaan hiukan eri tavoin. Itse asiassa meillä on ollut tähän asti oikeastaan vain seurakuntavaaliviestintä valtakunnallisena viestintäkampanjana - neljän vuoden välein toteutuva mittava kampanja. Me olemme miettineet, onko hyvä, että ainoan valtakunnallisen viestintäkampanjan kärki on "mene äänestämään". Niin tärkeä kuin se onkin, niin pitäisikö kirkosta myös viestiä jotain muuta? Kirkkohallituksessa olemme sitä mieltä, että pitää viestiä. Nyt tämä kokonaisviestintä isompien nostojen osalta ajatellaan uusiksi siten, että rakennetaan vuosikello, niin että kaikkina vuosina on tällaisia isompia nostoja. Ne saattavat liittyä kirkkovuoden teemaan, kuten vaikka nyt pyhäinpäivä voisi olla yksi esimerkki sellaisesta kirkkovuoden kulkuun liittyvästä pyhäpäivästä, jonka ympärille rakennetaan kirkon toiminnan ja kirkon sanoman perusviestejä. Se voi myöskin rakentua kirkollisten toimitusten ympärille, vaikkapa konfirmaatio kesällä voisi olla sellainen teema, jonka ympärille tällaisia isompia nostoja rakennetaan. Tietysti myös seurakuntavaalit vaalivuonna ovat tällainen yksi nosto, mutta se ei olisi enää ainoa. Eli nyt tämä viestintäkampanja, jos tällaista käsitettä käyttää, jakautuu kaikille neljälle vuodelle vaalikautena, mutta myös vuoden sisällä on useampia eritasoisia nostoja. Näitä on ryhdytty valmistelemaan, ja ensi vuoden aikana ensimmäiset varsinaiset tämän ajattelumallin hankkeet toteutuvat.

Toinen tavoite: kirkkohallituksen käynnistämät hankkeet ja projektit vastaavat seurakuntien pitkän aikavälin tarpeisiin. Meillä on ollut viimeisen 5-10 vuoden aikana aika paljon isoja kokonaiskirkollisia kehittämishankkeita: Kipaa, Kirjuria, seurakuntarakennetta, Hengellinen elämä verkossa -hanketta, ja monia muita pienempiä hankkeita. Näistä käydyssä keskustelussa on usein tullut esille se, että seurakuntakentän tuntoja ei ole riittävästi luodattu siinä vaiheessa kun näitä hankkeita käynnistetään. Mielestäni on kyllä luotaustyötä tehty, mutta ei ehkä riittävässä määrin. Siksi nyt täysistunto on asettanut tavoitteeksi, että jatkossa mahdollisesti käynnistettävät hankkeet, kun niitä käynnistetään, meillä olisi tarkempi tuntuma siihen, mitä kentällä niistä ajatellaan, kuinka tarpeellisina niitä pidetään, miten ne kentän mielestä tulisi toteuttaa. Tätä varten olemme aikeissa rakentaa toimintamallin, jolla kerätään systemaattisesti palautetta hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Ennen niiden käynnistämistä, mutta myös niiden hankkeiden kuluessa saisimme koko ajan ajantasaista palautetta, jonka pohjalta sitten voimme suunnata tuota hanketta mahdollisesti myös uudelleen.

Kolmas tavoite on aika lailla erilainen, ja ajattelen, että se kyllä liittyy myös niihin teemoihin, joita arkkipiispa avajaispuheessaan kosketteli: kirkon tuki heikoimmassa asemassa oleville vahvistuu. Konkreettisena keinona tässä olisi se, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta nostetaan selkeästi esille kirkkohallituksen vaikuttamistoiminnassa. Toinen tavoite tässä on se, että kirkon diakoniarahaston rooli ja toimintamalli selvitetään kotimaisen avun työkaluna ja välineenä. Tuo heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asian nostaminen esille tarkoittaa käytännössä puheenvuoroja, se tarkoittaa puheeksi ottamista niissä yhteyksissä, joita kirkolla ja kirkkohallituksella, sen asiantuntijoilla, on kaikilla tasoilla. Eli tarkoitus on vahvistaa vaikuttamistoimintaa tällä toiminta-alueella. Toivottavasti, jos tämä tavoite toteutuu, niin mittarin mukaisesti kirkolliset puheenvuorot näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa entistä paremmin. Ja tietysti myöskin tuo selvitys diakoniarahastosta saadaan vuonna 2016 tehtyä, se on tavoite.

Neljäs tavoite on se, että kirkkoon liittyneiden määrä kasvaa. Kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi vuonna 2014, ja ennakkotiedot kertovat, ettei ole mahdotonta, että se kasvaisi myös vuonna 2015. Mutta me haluamme myös tätä positiivista liikettä vahvistaa siinä määrin kuin se on erilaisilla toimilla mahdollista. Ennen kaikkea tietysti siten, että kirkon jäsenyyden merkitystä ja kirkkoon liittymisen mahdollisuutta pidetään esillä. Ja myös ihan konkreettinen työväline kirkon verkkosivujen uudistukseen liittyen: rakennetaan uusi liity kirkkoon -sivusto; vuorovaikutteisempi, toimivampi sivusto.

Tässä nämä kirkkohallituksen täysistunnon esille nostamat kärkiteemat. Osastojen ja erillisyksiköiden tavoitteet, jotka ilmenevät sieltä osastojen ja yksiköiden tuloskorteista, on ryhmitelty kirkkohallituksen toiminnan peruslohkojen alle, joita ovat nämä kolme: edunvalvonta ja vaikuttaminen, koko kirkon yhteiset tehtävät, ja seurakuntien toiminnan kehittäminen. Sitten siellä osastojen ja yksiköiden tuloskortissa on myöskin tämä neljäs kokonaisuus, strategiset hankkeet. Oikeastaan tuo strategiset hankkeet nyt ei tarkoita vanhassa mielessä strategisia hankkeita, kuin olemme tottuneet ajattelemaan niistä, kuten Kirjuri tai HEV-hanke, vaan osastojen tuloskorteissa tuossa kohtaa olevat kirjaukset tarkoittavat sitä, miten osastot osallistuvat näiden kirkkohallituksen kärkihankkeiden tai tavoitteiden toteuttamiseen omalta osaltaan. Joku osasto osallistuu enemmän, toinen vähemmän, mutta siihen kohtaan niitä on merkitty.

Lopuksi vielä resursseista: olemme hyvin tietoisia siitä, että koko kirkossa resursseista tulee päättää ja niitä hyödyntää ja kohdentaa hyvin vastuullisesti. Kirkkohallituksen henkilöstömäärä on ollut itse asiassa loivassa, mutta kuitenkin määrätietoisessa laskussa yhtäjaksoisesti vuosittain vuodesta 2006 lähtien. Henkilöstösuunnitelma, jota olemme työstäneet tämän vuoden aikana, kertoo sitä, että kirkkohallituksen henkilöstömäärä tullee laskemaan myöskin vuonna 2016 ja vuonna 2017. Tämä on tämän hetken näkymä. Eli resursseja pyritään käyttämään vastuullisesti ja tiedostaen niiden rajallisuus. Se, että henkilöstömäärä laskee, ja samanaikaisesti kuitenkin tehtävät eivät ole vähentyneet - toimeksiantoja tulee lisää, muun muassa kirkolliskokouksesta. On toki haaste, että miten me vastaamme tähän, miten me tämän kokonaisuuden selvitämme. Tapa selvitä tuosta on uudenlaisten työtapojen kehittäminen. Uuteen toimitilaan siirryttäessä me olemme myös määrätietoisesti kehittäneet tiimimäisempää työotetta, niin että pääsisimme irti sellaisesta mallista, jossa tällainen voimakas siiloutuminen, jossa yksi asiakokonaisuus ja yksi asiantuntija ikään kuin hallitsisi kokonaisuutta. Pyrimme laajentamaan osaamista niin, että asiakokonaisuudet olisivat laajempia ja niihin liittyisi useampia kirkkohallituksen työntekijöitä ja asiantuntijoita. Myöskin tämä merkitsee tehtävänkuvien laajentamista väistämättä.

Tässä ne nostot, jotka halusin nyt tuoda esille tästä laajasta materiaalista.


Paluu